Petri Kekkonen
2008-03-15 15:07:31 UTC
Nykyinen C-sarja on ensimmäinen "tavismersu" jonka ulkonäkö on herättänyt
lähes varauksettoman positiivisia ajatuksia, tosin tietysti vain
Avantgarde-varusteltua. Nyt sattui sopiva tilaisuus päästä ajamaan
tuollaista hiukan parempaa mallia, joten pakkohan sitä oli kokeilla kun myös
luetut arviot autosta ovat olleet kehuvia lähes kautta linjan. Aiemmista
ajetuista tämä vertautuu ehkä lähinnä uusikoriseen Audi A4 3.0 TDI
quattro:on, joka tosin oli sedan-korilla ja manuaalilootalla.
Ensivaikutelma sisustuksesta oli hiukan ahdas johtuen massiviisesta
keskikonsolista, mutta käytännössä tunnelma ei ollut liian tiivis ja
keskikonsolin kyynärtuki oli erinomainen. Panoraamakattoluukku taas avartaa
ohjaamoa huolimatta mustasta kattoverhoilusta. Tyylikkään harmaan
metallisessa mittaristossa on ehkä vähän kikkailun makua jos verrataan
perinteisen asialliseen ja pelkistettyyn saksalaistyyliin. Sähköisesti
avautuva navigaattorin värinäyttö on myös ehkä vähän tarpeettoman oloinen,
mutta ainakin tottumattomalle luksustunnelmaa antava varuste. Istuimista en
ole varma olivatko ne vakiot vai kenties jonkinlaiset urheiluistuimet.
Selkänoja antoi melko hyvin tukea, mutta istuinosa oli aika lautamainen,
vaikkakin jo aika kaukana Mersun perinteisestä tyylistä.
Käynnistäminen avainta vääntämällä tuntuu hyvin järkevältä nykyautoissa
yleistyneiden nappiviritysten jälkeen. Tässä avaimen voi asettaa paikoilleen
ja auton käynnistää yhdellä otteella perinteisen avaimen tapaan, vaikka itse
"avain" onkin muovinen mötikkä. Automaattivaihteen keppi vaatiin hetken
hämmästelyä kun ei ole juuri aiempaa kokemusta Mersuista. Se kun ei liiku
taaksepäin jos sitä ei osaa vetää sopivasti sivulle, mutta tätä taas ei
välttämättä oudompi huomaa, koska perinteisen Mersumaista mutkittelevaa
kulissia ei enää ole.
Heti lähdössä dieselmoottori ilahduttaa vaimealla äänellään, eikä raksutusta
tai rallatusta kuulu juuri ollenkaan sisälle. Tyhjäkäynnillä auto on sisälle
hiljaisempi kuin BMW:n 3-litraisilla kuutos-dieseleillä varustetut mallit,
eikä myöskään tärise lainkaan, mikä taas vaivasi Audi A4 3.0 TDI:tä. Tältä
pohjalta arvioisin tämän olevan sivistynein diesel mitä olen koskaan ajanut.
Tätä vaikutelmaa ei saa rikottua edes pykältämällä laatikkoa
rattiläpsyttimistä tahallaan liian pienille vaihteille. Aivan pienenpientä
dieselmäistä ääntä kuuluu joskus, mutta missään tapauksessa äänestä ei
tarvitse kärsiä. Sama tosin pätee yllämainittuun Audiinkin.
Automaatista johtuen moottorin voiman tarjoilusta ei saa niin selkeää
käsitystä kuin Audissa. Voimaa tuntuu olevan reilusti, mutta sitä joutuu
kaivamaan esille hiukan enemmän. Tätä ei helpota kaasupolkimen kumman
kumipallomainen tunnelma. Kaasun painaminen pohjaan ei ole jotenkin
tarpeeksi selkeää ja vaste ei tunnu välittömästi selkänojassa kuten Audissa.
Hetken odottelun jälkeen voimaa on sitten enemmänkin, kuin kokematon kuski
arvaisi odottaa, ja pienissä nopeuksissa tuntuu, että nelivedosta huolimatta
Contin WV2-nastarenkaat ovat sutimisen rajoilla kuivalla asfaltilla.
Urheilualustasta huolimatta mukavuus on erittäin hyvällä tasolla enkä ehkä
edes olisi arvannut ajavani urheilualustalla jos siitä ei olisi etukäteen
varoitettu. Siltojen poikittaussaumat ylittyvät ilman suurempaa täräytystä
ja muutenkin tienpinnan karkeus silottuu mersuille ominaiseen tapaan paljon
perusautoja paremmin. Nopeassa kaarreajossa perä kuitenkin tuntuu turhan
levottomalta, aivan kuin takarenkaista puuttuisi paljon ilmaa. Myyjän mukaan
paineet pitäisi olla OK, joten en voi kuin hämmästellä miten samat Contin
WV2-nastarenkaat voivatkin Mersussa tuntua niin erilaisilta kuin omassa
bemarissa, vaikka kokokin on lähes sama.
Ohjaus on nykytyyliin hyvin kevyt, mutta myös hämmästyttävän herkkä
talvirenkaista huolimatta. Uusia bemareita vaivaava keskialueen tahmeus
puuttuu lähes kokonaan, mutta silti en uskalla kehua ohjausta erityisen
tunnokkaaksi. Ratin kehä on hiukan ohut, mutta muuten mukavan avaraksi
muotoiltu ratti istuu pienehköön käteen jopa paremmin kuin BMW:n nykymallien
ylipaksut M-ratit.
Melutason osalta C-sarja tuottaa farmarimallina lievän pettymyksen, koska
takaa kuuluu aivan selkeästi liikaa rengasmelua. En ajanut sedan mallia,
mutta uskon sen olevan tässä suhteessa huomattavasti parempi, varsinkin kun
samaan aikaan vastaavan sedanin koeajolta tuleva kommentoi auton olleen
paljon hiljaisempi kuin aiemmin ajamansa C-sarjan farmari. Jotenkin oletin
ettei enää nykyään farmarin takaosasta pitäisi tulla ylimääräistä
"lisäkaikua" ääneen.
Moottorin spekseiltään tämä C-sarjan huippudiesel häviää hiukan Audille ja
BMW:lle, erityisesti silmään sattuu pienemmästä tehosta huolimatta selvästi
kilpailijoita suuremmat CO2-päästöt. Kuitenkin koko auton
hienostuneisuudessa se taas paikkaa hyvin tilannetta ja on varmasti hyvä
vaihtoehto tinkimätöntä mukavuutta arvostavalla autoilijalle, ainakin
sedan-korisena.
- Petri
lähes varauksettoman positiivisia ajatuksia, tosin tietysti vain
Avantgarde-varusteltua. Nyt sattui sopiva tilaisuus päästä ajamaan
tuollaista hiukan parempaa mallia, joten pakkohan sitä oli kokeilla kun myös
luetut arviot autosta ovat olleet kehuvia lähes kautta linjan. Aiemmista
ajetuista tämä vertautuu ehkä lähinnä uusikoriseen Audi A4 3.0 TDI
quattro:on, joka tosin oli sedan-korilla ja manuaalilootalla.
Ensivaikutelma sisustuksesta oli hiukan ahdas johtuen massiviisesta
keskikonsolista, mutta käytännössä tunnelma ei ollut liian tiivis ja
keskikonsolin kyynärtuki oli erinomainen. Panoraamakattoluukku taas avartaa
ohjaamoa huolimatta mustasta kattoverhoilusta. Tyylikkään harmaan
metallisessa mittaristossa on ehkä vähän kikkailun makua jos verrataan
perinteisen asialliseen ja pelkistettyyn saksalaistyyliin. Sähköisesti
avautuva navigaattorin värinäyttö on myös ehkä vähän tarpeettoman oloinen,
mutta ainakin tottumattomalle luksustunnelmaa antava varuste. Istuimista en
ole varma olivatko ne vakiot vai kenties jonkinlaiset urheiluistuimet.
Selkänoja antoi melko hyvin tukea, mutta istuinosa oli aika lautamainen,
vaikkakin jo aika kaukana Mersun perinteisestä tyylistä.
Käynnistäminen avainta vääntämällä tuntuu hyvin järkevältä nykyautoissa
yleistyneiden nappiviritysten jälkeen. Tässä avaimen voi asettaa paikoilleen
ja auton käynnistää yhdellä otteella perinteisen avaimen tapaan, vaikka itse
"avain" onkin muovinen mötikkä. Automaattivaihteen keppi vaatiin hetken
hämmästelyä kun ei ole juuri aiempaa kokemusta Mersuista. Se kun ei liiku
taaksepäin jos sitä ei osaa vetää sopivasti sivulle, mutta tätä taas ei
välttämättä oudompi huomaa, koska perinteisen Mersumaista mutkittelevaa
kulissia ei enää ole.
Heti lähdössä dieselmoottori ilahduttaa vaimealla äänellään, eikä raksutusta
tai rallatusta kuulu juuri ollenkaan sisälle. Tyhjäkäynnillä auto on sisälle
hiljaisempi kuin BMW:n 3-litraisilla kuutos-dieseleillä varustetut mallit,
eikä myöskään tärise lainkaan, mikä taas vaivasi Audi A4 3.0 TDI:tä. Tältä
pohjalta arvioisin tämän olevan sivistynein diesel mitä olen koskaan ajanut.
Tätä vaikutelmaa ei saa rikottua edes pykältämällä laatikkoa
rattiläpsyttimistä tahallaan liian pienille vaihteille. Aivan pienenpientä
dieselmäistä ääntä kuuluu joskus, mutta missään tapauksessa äänestä ei
tarvitse kärsiä. Sama tosin pätee yllämainittuun Audiinkin.
Automaatista johtuen moottorin voiman tarjoilusta ei saa niin selkeää
käsitystä kuin Audissa. Voimaa tuntuu olevan reilusti, mutta sitä joutuu
kaivamaan esille hiukan enemmän. Tätä ei helpota kaasupolkimen kumman
kumipallomainen tunnelma. Kaasun painaminen pohjaan ei ole jotenkin
tarpeeksi selkeää ja vaste ei tunnu välittömästi selkänojassa kuten Audissa.
Hetken odottelun jälkeen voimaa on sitten enemmänkin, kuin kokematon kuski
arvaisi odottaa, ja pienissä nopeuksissa tuntuu, että nelivedosta huolimatta
Contin WV2-nastarenkaat ovat sutimisen rajoilla kuivalla asfaltilla.
Urheilualustasta huolimatta mukavuus on erittäin hyvällä tasolla enkä ehkä
edes olisi arvannut ajavani urheilualustalla jos siitä ei olisi etukäteen
varoitettu. Siltojen poikittaussaumat ylittyvät ilman suurempaa täräytystä
ja muutenkin tienpinnan karkeus silottuu mersuille ominaiseen tapaan paljon
perusautoja paremmin. Nopeassa kaarreajossa perä kuitenkin tuntuu turhan
levottomalta, aivan kuin takarenkaista puuttuisi paljon ilmaa. Myyjän mukaan
paineet pitäisi olla OK, joten en voi kuin hämmästellä miten samat Contin
WV2-nastarenkaat voivatkin Mersussa tuntua niin erilaisilta kuin omassa
bemarissa, vaikka kokokin on lähes sama.
Ohjaus on nykytyyliin hyvin kevyt, mutta myös hämmästyttävän herkkä
talvirenkaista huolimatta. Uusia bemareita vaivaava keskialueen tahmeus
puuttuu lähes kokonaan, mutta silti en uskalla kehua ohjausta erityisen
tunnokkaaksi. Ratin kehä on hiukan ohut, mutta muuten mukavan avaraksi
muotoiltu ratti istuu pienehköön käteen jopa paremmin kuin BMW:n nykymallien
ylipaksut M-ratit.
Melutason osalta C-sarja tuottaa farmarimallina lievän pettymyksen, koska
takaa kuuluu aivan selkeästi liikaa rengasmelua. En ajanut sedan mallia,
mutta uskon sen olevan tässä suhteessa huomattavasti parempi, varsinkin kun
samaan aikaan vastaavan sedanin koeajolta tuleva kommentoi auton olleen
paljon hiljaisempi kuin aiemmin ajamansa C-sarjan farmari. Jotenkin oletin
ettei enää nykyään farmarin takaosasta pitäisi tulla ylimääräistä
"lisäkaikua" ääneen.
Moottorin spekseiltään tämä C-sarjan huippudiesel häviää hiukan Audille ja
BMW:lle, erityisesti silmään sattuu pienemmästä tehosta huolimatta selvästi
kilpailijoita suuremmat CO2-päästöt. Kuitenkin koko auton
hienostuneisuudessa se taas paikkaa hyvin tilannetta ja on varmasti hyvä
vaihtoehto tinkimätöntä mukavuutta arvostavalla autoilijalle, ainakin
sedan-korisena.
- Petri