Discussion:
Työsuhdeauton lainaaminen
(too old to reply)
Vincent
2003-12-31 08:59:32 UTC
Permalink
Onko mitään faktaa tai kokemuksia työsuhdeauton lainaamisesta muille kuin
perheenjäsenille? Jos eduilla on eroja, niin käyttöetutapaukset
kiinnostaisivat eniten.

Työnantaja sen kieltää, mutta mitkä ovat seuraamukset jos mällää auton, tai
on vaikka syyttömänä mukana kolarissa? Siis seuraamukset vakuutusyhtiön yms.
puolelta, työnantajan kanssa pystyy aina neuvottelemaan. Vaikuttaako jos
kyydissä on perheenjäsen (mutta ei autoedun saaja)?

Poliisia sen ei luulis kiinnostavan. Eikä kai verottajaakaan.
Tero Halttunen
2003-12-31 10:04:36 UTC
Permalink
Post by Vincent
Onko mitään faktaa tai kokemuksia työsuhdeauton lainaamisesta muille kuin
perheenjäsenille? Jos eduilla on eroja, niin käyttöetutapaukset
kiinnostaisivat eniten.
Ei mitään lakifaktaa, mutta omakohtaisia kokemuksia työsuhdeauton
lainaamisesta.

Itse kyselin tuota auton lainaamista kavereille ja sain vastauksen, että
sitä saa lainata kuin omaansa eli ihan kelle vaan. Itselläni oli tuo "täysi
etu", onko se nyt sitten vapaa käyttöetu viralliselta nimeltään, mutta
käsittääkseni tuo ei asiaan vaikuttanut, vaan firman politiikka.
Post by Vincent
Työnantaja sen kieltää, mutta mitkä ovat seuraamukset jos mällää auton, tai
on vaikka syyttömänä mukana kolarissa? Siis seuraamukset vakuutusyhtiön yms.
puolelta, työnantajan kanssa pystyy aina neuvottelemaan.
Vakuutusyhtiötä ei tod.näk.(*) kiinnosta, kuka autolla on ajanut, vaan
korvaukset määräytyvät "normaalisti" sen mukaan, kuka on syyllinen.

(*)Huom: En ole 100% varma, ettäkö ei voisi olla vakuutuksia (kuten
vuokra-autoissa), jotka rajaavat kuljettajia. Selvinnee soitolla
vakuutusyhtiöön.
Post by Vincent
Poliisia sen ei luulis kiinnostavan. Eikä kai verottajaakaan.
Poliisia ei kiinnosta sen enempää kuin muutoinkaan tapauksissa, kun auton
haltija ei ole kyydissä, eli voivat toki kysyä kuljettajalta, miksi tämä
ajaa tällä autolla tjsp.

Verottajaa ei kiinnosta, kuka autolla on ajanut. Jos vuotuinen kilometriraja
ylittyy, niin ylimenevistä kilometreistä maksaa luonnollisesti autoedun
haltija.

/Hale
Don Corleone
2003-12-31 18:15:12 UTC
Permalink
Post by Tero Halttunen
Post by Vincent
Onko mitään faktaa tai kokemuksia työsuhdeauton lainaamisesta muille kuin
perheenjäsenille? Jos eduilla on eroja, niin käyttöetutapaukset
kiinnostaisivat eniten.
Ei mitään lakifaktaa, mutta omakohtaisia kokemuksia työsuhdeauton
lainaamisesta.
Itse kyselin tuota auton lainaamista kavereille ja sain vastauksen, että
sitä saa lainata kuin omaansa eli ihan kelle vaan. Itselläni oli tuo "täysi
etu", onko se nyt sitten vapaa käyttöetu viralliselta nimeltään, mutta
käsittääkseni tuo ei asiaan vaikuttanut, vaan firman politiikka.
Post by Vincent
Työnantaja sen kieltää, mutta mitkä ovat seuraamukset jos mällää auton,
tai
Post by Vincent
on vaikka syyttömänä mukana kolarissa? Siis seuraamukset vakuutusyhtiön
yms.
Post by Vincent
puolelta, työnantajan kanssa pystyy aina neuvottelemaan.
Vakuutusyhtiötä ei tod.näk.(*) kiinnosta, kuka autolla on ajanut, vaan
korvaukset määräytyvät "normaalisti" sen mukaan, kuka on syyllinen.
(*)Huom: En ole 100% varma, ettäkö ei voisi olla vakuutuksia (kuten
vuokra-autoissa), jotka rajaavat kuljettajia. Selvinnee soitolla
vakuutusyhtiöön.
Post by Vincent
Poliisia sen ei luulis kiinnostavan. Eikä kai verottajaakaan.
Poliisia ei kiinnosta sen enempää kuin muutoinkaan tapauksissa, kun auton
haltija ei ole kyydissä, eli voivat toki kysyä kuljettajalta, miksi tämä
ajaa tällä autolla tjsp.
Verottajaa ei kiinnosta, kuka autolla on ajanut. Jos vuotuinen
kilometriraja
Post by Tero Halttunen
ylittyy, niin ylimenevistä kilometreistä maksaa luonnollisesti autoedun
haltija.
/Hale
Pers'tuntumalta ookailisin jotta jos on vain käyttöetu eikä ns. täyttä
autoetua, niin sitä autoa ei sitten lainailla muille, eikä sen puoleen
itsekään ajella juuri muuta kuin työtehtävien hoitamiseen liittyviä (tai
siihen liitettävissä olevia) ajoja... Tiedän eräänkin myyntiedustajan joka
joutuu pitämään pilkuntarkkaa ajopäiväkirjaa siitä missä ja miksi on
kruisailtu ja kys. firmassa se ajopäiväkirja todellakin tarkastetaan
vähintäin kerran kuukaudessa. Jokaisella tekeillä olevalla diilillä on oma
projektinumeronsa firman systeemeissä ja kaikki ajamiset täytyy saada
koplattua näihin projekteihin. Meriselitys saa sitten olla melkoisen hyvä
jos johonkin projektiin kertyy "liikaa" ajokilometrejä.
Major
2003-12-31 18:31:04 UTC
Permalink
Post by Don Corleone
Pers'tuntumalta ookailisin jotta jos on vain käyttöetu eikä ns. täyttä
autoetua, niin sitä autoa ei sitten lainailla muille, eikä sen puoleen
itsekään ajella juuri muuta kuin työtehtävien hoitamiseen liittyviä (tai
siihen liitettävissä olevia) ajoja...
Älä puhu soopaa. Käyttöetu poikkeaa "täysedusta" ainoastaan siitä,
että siinä maksetaan vähintään polttoaineet itse. Jos autolla saa ajaa
vain työsuhdeajoja, kyseessä ei ole käyttöetu tai "täysetu",
vaan auto on tällöin "virka-auto", eli ei edes verotettavaa "ansiota".
Kimmo Erola
2004-01-01 20:36:15 UTC
Permalink
Tiedän eräänkin myyntiedustajan joka joutuu pitämään pilkuntarkkaa
ajopäiväkirjaa siitä missä ja miksi on kruisailtu ja kys. firmassa se
ajopäiväkirja todellakin tarkastetaan vähintäin kerran kuukaudessa.
Yleinen käytäntö; koska käyttöedussa vaunun haltija
maksaa itse gasot, tehdään tasaisesti matkalaskuja,
joissa eritellään ajopäiväkirjaan perustuen työajot.
Työajoista saadaan sitten verottajan hyväksymä korvaus
tilille naps. Jos ns. omia ajoja on yli 18000 km vuodessa,
voidaan ajopäiväkirjan perusteella takautuvasti tarkistaa
käyttöedun verotusta.

Yritysautona voi olla myös ns. heittopussi, jolla ajetaan
sitten vain ja ainoastaan duuniajoja; ajopäiväkirjaa
pidetään tarkasti ja ajokkia säilytetään firman tiloissa
eikä viedä kotiin yöksi. Näin toimien työntekijälle
ei muodustu veronalaista etua auton käytöstä.

Siihen alkuperäiseen kysymykseen viitaten yleinen käytäntö
lienee, että firmakiesiä saa ajaa samaan talouteen kuuluvat
ja jos kuskina on ulkopuolinen, rekisteriotteeseen merkityn
haltijan on oltava kyydissä.

Kimmo
JR
2003-12-31 12:18:41 UTC
Permalink
Post by Vincent
Onko mitään faktaa tai kokemuksia työsuhdeauton lainaamisesta muille kuin
perheenjäsenille? Jos eduilla on eroja, niin käyttöetutapaukset
kiinnostaisivat eniten.
Työnantaja sen kieltää, mutta mitkä ovat seuraamukset jos mällää auton, tai
on vaikka syyttömänä mukana kolarissa? Siis seuraamukset vakuutusyhtiön yms.
puolelta, työnantajan kanssa pystyy aina neuvottelemaan. Vaikuttaako jos
kyydissä on perheenjäsen (mutta ei autoedun saaja)?
Poliisia sen ei luulis kiinnostavan. Eikä kai verottajaakaan.
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei ole
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta, ja aina oman työntekijänsä mällätessä korvaa
kulut omasta
kassasta. (näin menetellään ainakin meidän yhtiössä)

Korvausvelvollisuudesta ei liene epäselvyyttä, jos auto on lainattu
ulkopuoliselle ja jos asiaa ei ole erikseen työnantajan
kanssa sovittu.
Jos ollaan syyttömänä kolarissa, vastapuolen liikennevakuutus maksaa,
kuten aina. Ei sillä ole vaikutusta kuka ajaa.

Jukka
Kaide
2003-12-31 12:34:10 UTC
Permalink
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei ole
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta,
Ja tämähän on sitä "oikeassa paikassa" säästämistä. Mitä auton lainaamiseen
tulee jos auton omistaa työnantaja , se voi määrätä mitävaan auton käytöstä.
Taasen jos sen omistaa liisarifirma niin silloin mennään heidän sääntöjen
mukaan

Kaide
JV
2003-12-31 12:42:09 UTC
Permalink
Post by Kaide
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei
ole
Post by JR
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta,
Ja tämähän on sitä "oikeassa paikassa" säästämistä. Mitä auton lainaamiseen
tulee jos auton omistaa työnantaja , se voi määrätä mitävaan auton käytöstä.
Taasen jos sen omistaa liisarifirma niin silloin mennään heidän sääntöjen
mukaan
Kaide
Mutsin liisarin ehdoissa joskus n.1990 oli maininta että autolla saa ajaa
vain haltija ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Eli riippunee
siitä mitä mieltä auton omistaja on asiasta.
-Jyrki
Petri Ahonen
2003-12-31 13:04:25 UTC
Permalink
Post by JV
Mutsin liisarin ehdoissa joskus n.1990 oli maininta että autolla saa ajaa
vain haltija ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Eli riippunee
siitä mitä mieltä auton omistaja on asiasta.
Näinhän se taitaa käytännössä mennä. Eli omistajasta (ja hänen sopimistaan
vakuutusehdoista) se on kiinni. Yleensähän se työsuhdeautohan voi siis olla
joko työnanatajan omistama tai sitten se on leasing-firman omistama.

Itselläni auto oli leasing-firman omistama, jolloin he sanelivat
käyttöehdot. Mm. jos vahinkotapauksessa vakuutus ei korvaa, niin kulut
peritään asiakkaalta (=työnantajaltani). Lisäksi työnantaja allekirjoitutti
paperin jossa sanottiin että kaikki ylimääräiset kustannukset peritään
työntekijältä.

Kysyin itsekin aikanaan mitä mieltä he olivat auton luovuttamisesta
ulkopuolisille, niin eivät suoraan kieltäneet sitä kokonaan: Sain luvan
tilapäisesti luovuttaa auton muiden käyttöön.
--
Petri Ahonen
JR
2003-12-31 12:52:02 UTC
Permalink
Post by Kaide
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei
ole
Post by JR
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta,
Ja tämähän on sitä "oikeassa paikassa" säästämistä. Mitä auton lainaamiseen
Aivan, mutta jos autoja on paljon voi "säästöjä" syntyä.
Post by Kaide
tulee jos auton omistaa työnantaja , se voi määrätä mitävaan auton käytöstä.
Taasen jos sen omistaa liisarifirma niin silloin mennään heidän sääntöjen
mukaan
Ei välttämättä, riippuu sopimuksesta, tuskin onnistuu 1-2 auton omaavassa
putiikissa, mutta jos autoja on useita kymmeniä/satoja, työstetään
sopimukset kaikkia osapuolia
tyydättäviksi :-)
Post by Kaide
Kaide
Jaakko Salmenius
2003-12-31 14:14:22 UTC
Permalink
Tämä nimenomaan on sitä oikeassa paikassa säästämistä. Jos yritys on
riittävän iso sen ei kannata ottaa vapaahehtoista liikennevakuutusta vaan
maksaa omat mällit itse. Isossa firmassa ja pitkällä juoksulla
onnettomuuksien määrä on melko vakio ajettuihin kilometreihin nähden. Siis
sama mihin vakuutusyhtiöt perustavat laskelmansa. Firma säästää tässä sen
että sen ei tarvitse elättää vakuutusyhtiötä ja sen omistajia.

t. Jaska
JH
2003-12-31 20:26:50 UTC
Permalink
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei ole
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta, ja aina oman työntekijänsä mällätessä korvaa
kulut omasta
kassasta. (näin menetellään ainakin meidän yhtiössä)
Aika outo käytäntö. No, isossa firmassa voi olla perusteltua. Mutta epäilen
silti. Onko todella näin?

JH
Sami Järvenselkä
2003-12-31 20:31:59 UTC
Permalink
Post by JH
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että työantaja ei
ole
Post by JR
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta, ja aina oman työntekijänsä mällätessä
korvaa kulut omasta
kassasta. (näin menetellään ainakin meidän yhtiössä)
Aika outo käytäntö. No, isossa firmassa voi olla perusteltua. Mutta
epäilen silti. Onko todella näin?
On.
--
-SJ-
Matti Grönroos
2004-01-01 09:38:17 UTC
Permalink
Post by JH
Post by JR
Ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu siinä tapauksessa, että
työantaja ei
Post by JH
ole
Post by JR
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta, ja aina oman työntekijänsä
mällätessä korvaa
Post by JH
Post by JR
kulut omasta
kassasta. (näin menetellään ainakin meidän yhtiössä)
Aika outo käytäntö. No, isossa firmassa voi olla perusteltua. Mutta epäilen
silti. Onko todella näin?
Eiköhän asia perustu yrityksessä tehtyyn riskilaskelmaan.
Peruskaavahan on se, että vahinkoihiin kannattaa varautua enintään
oletetun vahingon määrällä. Maksimaalinen vahinkohan, jonka kasko
korvaa, on tuhoutuneen auton arvo; kaikki kalliit henkilövahingot
korvaa liikennevakuutus. Vähänkään isommalle firmalle muutamankaan
auton vuosittainen ennenaikainen hävikki todennäköisesti ei yllä
lähellekään yrityksen ottaman vahinkovakuutuksen omavastuun
määrää.

Tapoja hallinnoida työsuhdeautoja on monia. Ääripäät lienevät
kaiken trafiikin ulkoistaminen leasingyhtiölle ja kaiken
hoitaminen itse omaa korjaamoa myöden.

Mitä sitten alkuperäiseen kysymykseen tulee, auton käyttöehdot
sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Niihin tietysti
vaikuttavat työnantajan ja mahdollisen leasingyhtiön välisen
sopimuksen ehdot.

Matti

--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Tuomas Eerola
2004-01-01 13:39:57 UTC
Permalink
Post by JH
Post by JR
ottanut työsuhdeautoihinsa
vapaaehtoista autovakuutusta, ja aina oman työntekijänsä mällätessä korvaa
kulut omasta kassasta. (näin menetellään ainakin meidän yhtiössä)
Aika outo käytäntö. No, isossa firmassa voi olla perusteltua. Mutta epäilen
silti. Onko todella näin?
Valtion autoissa ei välttämättä ole edes liikennevakuutusta, vaan valtio
korvaa (jos korvaa) suoraan. Jos vaikka kännissä oleva poliispäällikkö
sattuu poliisiautolla törmäämään kylkeen kaupungilla, ei voi jättäytyä
sen varaan että vakuutusyhtiöt sopivat keskenään.


Tuomas
Matti Grönroos
2004-01-01 19:32:00 UTC
Permalink
Post by Tuomas Eerola
Valtion autoissa ei välttämättä ole edes liikennevakuutusta, vaan valtio
korvaa (jos korvaa) suoraan. Jos vaikka kännissä oleva
poliispäällikkö
Post by Tuomas Eerola
sattuu poliisiautolla törmäämään kylkeen kaupungilla, ei voi jättäytyä
sen varaan että vakuutusyhtiöt sopivat keskenään.
Valtio ei vakuuta autojaan, mutta liikennevakuutuslain mukainen
korvausvelvollisuus koskee myös valtiota. Tässä suhteessa
Valtiokonttori toimii kuin mikä tahansa vakuutusyhtiö.

Matti

--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Jukka Töyrylä
2004-01-04 21:53:57 UTC
Permalink
Post by Matti Grönroos
Valtio ei vakuuta autojaan, mutta liikennevakuutuslain mukainen
korvausvelvollisuus koskee myös valtiota. Tässä suhteessa
Valtiokonttori toimii kuin mikä tahansa vakuutusyhtiö.
Sen vähän perusteella, mitä tiedän Valtiokonttorin korvauskäytännöistä,
epäilen vahvasti, kunnes, toisin todistetaan muulla kuin
yksittäistapauksella, että Valtiokonttori korvaisi edes sinnepäin "kuin mikä
tahansa vakuutusyhtiö" siis käytännössä.
--
jukka
http://www.geocities.com/uusiakuvia/
Matti Grönroos
2004-01-05 05:15:47 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Post by Matti Grönroos
Valtio ei vakuuta autojaan, mutta liikennevakuutuslain
mukainen
Post by Jukka Töyrylä
Post by Matti Grönroos
korvausvelvollisuus koskee myös valtiota. Tässä suhteessa
Valtiokonttori toimii kuin mikä tahansa vakuutusyhtiö.
Sen vähän perusteella, mitä tiedän Valtiokonttorin
korvauskäytännöistä,
Post by Jukka Töyrylä
epäilen vahvasti, kunnes, toisin todistetaan muulla kuin
yksittäistapauksella, että Valtiokonttori korvaisi edes
sinnepäin "kuin mikä
Post by Jukka Töyrylä
tahansa vakuutusyhtiö" siis käytännössä.
Ilmeisen vähän siis. Viitannet rikosvahinkolakiin, jossa
erityisesti mainitaan, että Valtiokonttori ei ole sidoksissa
tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Liikennevakuutuslaissa ei
tällaista mainintaa ole.

Kuinka usein olet kuullut, että Valtiokonttori ei esimerkiksi
maksaisi valtion eläkkeitä lain mukaisesti?

Matti

--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
ove
2004-01-05 06:26:40 UTC
Permalink
Post by Matti Grönroos
Kuinka usein olet kuullut, että Valtiokonttori ei esimerkiksi
maksaisi valtion eläkkeitä lain mukaisesti?
kuinka usein kukaan on kuullut, että joku osaisi itse laskea
- edes suunnilleen - oman eläkkeensä määrän?

niinpä on aika paha ottaa mitään kantaa eläkeyhtiöiden
samoin kuin Valtiokonttorinkaan eläkkeiden makseluihin

mutta kuinka moni uskoo naiivisti, ettei työläinen eikä virkamies
tee koskaan mitään virhettä?
kannattaisko joskus käydä vaikapa ...hm ... rakennustyömaalla?




olki-, käsi- vai sätkynukke?
Jukka Töyrylä
2004-01-05 09:45:14 UTC
Permalink
Post by Matti Grönroos
Post by Jukka Töyrylä
Post by Matti Grönroos
Valtio ei vakuuta autojaan, mutta liikennevakuutuslain
mukainen
Post by Jukka Töyrylä
Post by Matti Grönroos
korvausvelvollisuus koskee myös valtiota. Tässä suhteessa
Valtiokonttori toimii kuin mikä tahansa vakuutusyhtiö.
Sen vähän perusteella, mitä tiedän Valtiokonttorin
korvauskäytännöistä,
Post by Jukka Töyrylä
epäilen vahvasti, kunnes, toisin todistetaan muulla kuin
yksittäistapauksella, että Valtiokonttori korvaisi edes
sinnepäin "kuin mikä
Post by Jukka Töyrylä
tahansa vakuutusyhtiö" siis käytännössä.
Ilmeisen vähän siis. Viitannet rikosvahinkolakiin, jossa
erityisesti mainitaan, että Valtiokonttori ei ole sidoksissa
tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Liikennevakuutuslaissa ei
tällaista mainintaa ole.
Siihenpä hyvinkin, toisaalta en ole kovin tarkkaan perehtynyt kaikkiin
kuulemiini tapauksiin, joista osa on kyllä luonteeltaan sellaisia, että
ihmettelen kovin, jos maksamattomuus perustuisi juuri tuon lain
soveltamiseen.
Post by Matti Grönroos
Kuinka usein olet kuullut, että Valtiokonttori ei esimerkiksi
maksaisi valtion eläkkeitä lain mukaisesti?
No kyllähän ne omilleen maksaa...

Toisaalta kiinnitin huomioni tuohon lausumaan "kuin mikä tahansa
vakuutusyhtiö".
Vakuutusyhtiö saattaa erinäisistä syistä maksaa korvauksia, vaikka sillä
saattaisi olla lakeihin ja vakuutusehtoihin perustuva oikeus vetäytyä
vastuusta, valtiokonttorilla kun aika ja maine ei merkitse mitään, niin
kyllä käydään läpi kaikki mahdolliset tekosyyt, joilla edes hiukankin
voitaisi kuvitella vältyttävän maksamasta mitään kellekkään ja jos jostan
syystä sitten jotain maksetaankin, niin vähintään riittävällä viiveellä
perikunnalle. 8-b

--
jukka
http://www.geocities.com/uusiakuvia/
Tuomas Eerola
2004-01-05 12:02:19 UTC
Permalink
Post by Matti Grönroos
Ilmeisen vähän siis. Viitannet rikosvahinkolakiin, jossa
erityisesti mainitaan, että Valtiokonttori ei ole sidoksissa
tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Liikennevakuutuslaissa ei
tällaista mainintaa ole.
Eipä ollut moista mainintaa aikanaan myöskään hirvieläinvahinkojen
korvaamisen kohdalla.

Silti valtiokonttori tarjosi korvaukseksi vain puolta siitä
määrästä jonka valtion virallinen vahinkohtarkastaja
(paikallisen ammattikoulun autopuolen opettaja) oli arvioinut
ja mikä sitten muodostui korjaamon laskuksi.

Erityisen kehittävää tuo maksupolitiikka oli siksi että korvausta
saattoi hakea vasta kun auto oli korjattu ja korjaamolta tullut
lopullinen lasku.

Vaikka vakuutusyhtiöidenkin korvauspolitiikkaan on kritisoitu
niin en ole kyllä kuullut että arvion ja korjauksen tekemisen
JÄLKEEN mikään yhtiö olisikin ehdottanut korvauksen puolittamista
millään mielivaltaisella perusteella.

Vaikka tuo maininta siitä ettei Valtiokonttori ole sidoksissa
vahingon määrää koskevaan ratkaisuun on vain rikosvahinkolaissa,
Valtiokonttori näyttää siitä huolimatta soveltavan sitä myös
muiden vahinkojen korvauksiin.

Tuomas
Matti Grönroos
2004-01-06 08:38:20 UTC
Permalink
Post by Tuomas Eerola
Post by Matti Grönroos
Ilmeisen vähän siis. Viitannet rikosvahinkolakiin, jossa
erityisesti mainitaan, että Valtiokonttori ei ole sidoksissa
tuomioistuimen tekemään ratkaisuun. Liikennevakuutuslaissa ei
tällaista mainintaa ole.
Eipä ollut moista mainintaa aikanaan myöskään
hirvieläinvahinkojen
Post by Tuomas Eerola
korvaamisen kohdalla.
Nykyisessä asetuksessa, 1 §:ssä, todetaan seuraavaa:
"Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten liikenteelle,
maataloudelle ja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot korvataan
valtion talousarvion rajoissa valtion varoista sen mukaan kuin
jäljempänä säädetään."

Aiemmassa, vuodelta 1982 olevassa asetuksessa, asia on faktisesti
sama, mutta ilmaistaan eri tavalla: "Eduskunnan myönnettyä
metsästyslain (290/62, muut. 545/76) 27 §:ään viitaten määrärahan
hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi on
valtioneuvosto maa- ja metsätalousministeriön esittelystä
määrärahan käytöstä päättänyt:"

Eli kyse on sellaisen määrärahan käytöstä, jolla on katto.

Matti

--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
ove
2004-01-07 16:32:29 UTC
Permalink
Eli kyse on sellaisen määrärahan käytöstä, jolla on katto ...
... joten hirvet kannattaa autolla kaataa jo tammikuussa

Loading...