Discussion:
Uuden Audi A6:n Xenon-valot
(too old to reply)
JJ
2004-06-08 18:32:55 UTC
Permalink
Hei,

Uusimmassa TM:ssä (10/04) sanottiin uuden Audi A6:n Xenon-valoista seuraavasti:

- (s. 156) "Valot eivät ansaitse kiitosta. Sisempi valonheitin on pelkkä heikkotehoinen
päivävalo, jonka tarkoituksena on tehdä auto vain näkyväksi. Ulompana on
kaksoisksenonyksikkö, joka tuottaa tarpeen mukaan yksinään joko lähi- tai kaukovalon.
Normaalisti päivävalon tilalla on halogeenilisäkaukovalo, mutta tässä tapauksessa se
puuttuu ja kaukovalojen teho on surkea."

- Toissaalla saman numeron mopoautovertailussa (s. 17) kerrotaan, että "Ligierin ja
Microcarin viiden luksin keila ylittää jopa tässä lehdessä koeajetun, lähes 200 km/h
kovempaa kulkevan Audi A6:n kaksoisksenonien kantaman!"

- Audi A6:n kaukovalojen kuvio (s. 159) ei yllä 130 metriin! Referenssiluku on 25.
Esimerkiksi Mersujen (E, S, C) sekä Range Roverin vastaava arvo on lähes 200 metriä ja
referenssiluku täydet 37,5.

Onko TM:llä ollut käsissään joku heikkovaloinen koeyksilö vai mitä tarkoittaa tulokset
yhdistettynä lauseeseen "normaalisti tilalla on halogeenilisäkaukovalo"? Onko valoissa
tavallisesti siis enemmän puhtia vai mikä selittää näin surkeat tulokset?

Olisi luullut, että laatuauto-Audissa valoaisiatkin olisi hoidettu kunnolla, sillä ainakin
mielestäni hyvät valot ovat tärkeä turvallisuustekijä. Tilanne on hiukan hankala, sillä
Audiin ei myöskään saa lisäpitkiä mitenkään järkevästi asennettua, pilaisihan kunnolliset
valot (lue: isot) täysin keulan ilmeen. Kaukovaloja ei myöskään voi poistaa käytöstä,
jolloin pelivaraa jää vain 12,5 referenssiyksikköä puolta kohden, eikä siihen luokkaan
löydy oikein laadukkaita lisäpitkiä. Korjatkaa, jos olen väärässä tai ymmärtänyt jotain
väärin. Uskon vakaasti (ja toivon), että asia korjataan Audilla pikapuolin!

-Jj
Jukka Marin
2004-06-08 20:27:11 UTC
Permalink
Post by JJ
Olisi luullut, että laatuauto-Audissa valoaisiatkin olisi hoidettu kunnolla, sillä ainakin
mielestäni hyvät valot ovat tärkeä turvallisuustekijä.
Eivät taida etelässä (kuten jenkeissäkään) kunnon valoja niin kaivata. Vai
monenko saksalaisen kaukovalojen kantama on esim. yli 200 metriä? Ruåtsa-
laisissa taas mennään kymmeniä metrejä tuon "haamurajan" paremmallekin puo-
lelle.

Jossain TM:ssä oli vertailu xenon-valoista ja siinäkin todettiin, että kal-
liimman pään Mersun xenoneissakin on paljon toivomisen varaa. Eli ei "laa-
tuautomerkki" takaa valojen laatua.

-jm
JJ
2004-06-08 21:45:35 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Olisi luullut, että laatuauto-Audissa valoaisiatkin olisi hoidettu kunnolla, sillä
ainakin
Post by Jukka Marin
Post by JJ
mielestäni hyvät valot ovat tärkeä turvallisuustekijä.
Eivät taida etelässä (kuten jenkeissäkään) kunnon valoja niin kaivata. Vai
monenko saksalaisen kaukovalojen kantama on esim. yli 200 metriä? Ruåtsa-
laisissa taas mennään kymmeniä metrejä tuon "haamurajan" paremmallekin puo-
lelle.
Eivät taida Audi A6:n päämarkkina-alueella juuri pitää hyviä valoja tärkeinä, vaikka
tiedänkin monta täysin autoistaan pihalla olevaa jenkkiä (kysyivät täysin vakavissaan mitä
kiihtyvyys ja vaihdelaatikko tarkoittavat), jotka pitivät Saab 9-5:ttä hienona juuri
valojensa ansiosta.
Post by Jukka Marin
Jossain TM:ssä oli vertailu xenon-valoista ja siinäkin todettiin, että kal-
liimman pään Mersun xenoneissakin on paljon toivomisen varaa. Eli ei "laa-
tuautomerkki" takaa valojen laatua.
Tarkistapa tietosi. Ei taida olla se lehti kyllä ihan viime vuosilta, sillä uusissa
Mersuissa xenonit ovat olleet kyllä markkinoiden tehokkaimpia (muistaakseni käytössä AL:n
umpiot). Esimerkiksi S-Mersun uusimmat umpiot (kuvioltaan sama kuin E-sarjassa) saavat
aikaan melkoisen valomeren, ja TM:n 50-vuotisjuhlanumerossa sen ja Range Roverin valoja
kutsuttiin tehokkaimmiksi koskaan testatuiksi. Range Roverissa oli hitusen vielä paremmat:
Niiden osalta TM oli ilmeisesti joutunut pitämään mittarinsa kaukovaloasetusta jo
lähivaloja mitattaessa. Testissä oli mukana myös Lexus, jonka kuskia suositeltiin pysymään
pimeällä pikkutiellä Range Roverin takana -- turvallisuussyistä, sillä niin iso ero
valotehossa oli ;)

Myös uudessa C-Mersussa on hyvät Xenonit. Mikä on muuten Saabin Xenoneiden referenssiluku
(lukee umpiossa)? Oma veikkaukseni on, että 32,5-35.

Esimerkiksi Volvoissa on oman kokemukseni mukaan hyvät, ei erinomaiset, valot, enkä usko
Saabinkaan juuri pistävän paremmaksi. Pitää muistaa, että eri autolehdet piirtävät
valokuviot käyttäen ulkorajan kohdalla vaihtelevaa luximäärää. Lehtiä tarkastelemalla voi
myös huomata, että Xenon ei ole mikääm avainsana hyviin ajovaloihin vaan niissäkin on
suuria eroja.

-Jj
Jukka Marin
2004-06-09 05:41:28 UTC
Permalink
Post by JJ
Post by Jukka Marin
Jossain TM:ssä oli vertailu xenon-valoista ja siinäkin todettiin, että kal-
liimman pään Mersun xenoneissakin on paljon toivomisen varaa. Eli ei "laa-
tuautomerkki" takaa valojen laatua.
Tarkistapa tietosi. Ei taida olla se lehti kyllä ihan viime vuosilta,
sillä uusissa Mersuissa xenonit ovat olleet kyllä markkinoiden tehokkaimpia
(muistaakseni käytössä AL:n umpiot).
Tuossa mainitsemassani testissä oli muistaakseni parikin Mersua, joista
toisen valot olivat toki paremmat, mutta taisi olla juuri se kalliimpi
malli, jonka valoissa oli enemmän huomauttamista. Mutta ei se ihan uusi
lehti ole, se on totta.
Post by JJ
Myös uudessa C-Mersussa on hyvät Xenonit. Mikä on muuten Saabin
Xenoneiden referenssiluku
(lukee umpiossa)? Oma veikkaukseni on, että 32,5-35.
Se oli jo H7-valojen aikaan 37.5. Eikä näytä lukevan umpiossa, ainakaan etu-
puolella (lukee vain H7/D1S).
Post by JJ
Esimerkiksi Volvoissa on oman kokemukseni mukaan hyvät, ei erinomaiset,
valot, enkä usko Saabinkaan juuri pistävän paremmaksi.
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
Post by JJ
Pitää muistaa, että eri autolehdet piirtävät
valokuviot käyttäen ulkorajan kohdalla vaihtelevaa luximäärää. Lehtiä
tarkastelemalla voi
myös huomata, että Xenon ei ole mikääm avainsana hyviin ajovaloihin vaan niissäkin on
suuria eroja.
Niinpä. H7:lläkin sai tehtyä "tehokkaimmat testatut kaukovalot" ja itse
asiassa xenonien kantama on muutaman metrin alempi, tosin leveyttä ja
kirkkautta valaistuun alueeseen tuli tietysti lisää.

Asiaa sivuten, mielenkiintoista nähdä noiden LED-valojen kehittyvän.
Jotenkin vaikea uskoa, että LEDeillä saataisiin ihan äkkiä kirkasta
valoa yli 200 metrin päähän. Ettei vain käy niin, että valoista tulee
"hienot" ja huonot.

-jm
PJK
2004-06-09 06:51:37 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
WTF ?

Kantaman määritelmänä on tietty luksimäärä. Sellainen joka vielä valaisee.

Ts. jos valoa ei ole merkittävää määrää jollakin etäisyydellä, kantama ei
sinne yletä.

Ts. kommenttisi on täyttä skeidaa.
Lauri Uusitalo
2004-06-09 07:02:42 UTC
Permalink
Post by PJK
Post by Jukka Marin
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
WTF ?
Kantaman määritelmänä on tietty luksimäärä. Sellainen joka vielä valaisee.
Ts. jos valoa ei ole merkittävää määrää jollakin etäisyydellä, kantama ei
sinne yletä.
Ts. kommenttisi on täyttä skeidaa.
Valokuviolla on myös leveys jota voidaan käyttää vertailuun. Mutta tässä
tyydyttiin kantamaan.

Ts. kommenttisi...
--
Lauri
PJK
2004-06-09 10:55:08 UTC
Permalink
Post by Lauri Uusitalo
Post by PJK
Post by Jukka Marin
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
WTF ?
Kantaman määritelmänä on tietty luksimäärä. Sellainen joka vielä valaisee.
Ts. jos valoa ei ole merkittävää määrää jollakin etäisyydellä, kantama ei
sinne yletä.
Ts. kommenttisi on täyttä skeidaa.
Valokuviolla on myös leveys jota voidaan käyttää vertailuun. Mutta tässä
tyydyttiin kantamaan.
Ts. kommenttisi...
--
Lauri
Leveyssuunta mitataan myös. Tietysti.

Ts. kommenttini on TÄYTTÄ ASIAA.
Lauri Uusitalo
2004-06-09 11:09:36 UTC
Permalink
Post by PJK
Post by Lauri Uusitalo
Post by PJK
Ts. kommenttisi on täyttä skeidaa.
Valokuviolla on myös leveys jota voidaan käyttää vertailuun. Mutta tässä
tyydyttiin kantamaan.
Ts. kommenttisi...
Leveyssuunta mitataan myös. Tietysti.
Ts. kommenttini on TÄYTTÄ ASIAA.
Okei, luin sanan kantama: valokeilan etäisyys lampusta suoraan eteenpäin
mitattuna. Jos taas kantama= koko keila niin sitten ok.
--
Lauri
JJ
2004-06-09 09:11:18 UTC
Permalink
Terve,
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Tarkistapa tietosi. Ei taida olla se lehti kyllä ihan viime vuosilta,
sillä uusissa Mersuissa xenonit ovat olleet kyllä markkinoiden tehokkaimpia
(muistaakseni käytössä AL:n umpiot).
Tuossa mainitsemassani testissä oli muistaakseni parikin Mersua, joista
toisen valot olivat toki paremmat, mutta taisi olla juuri se kalliimpi
malli, jonka valoissa oli enemmän huomauttamista. Mutta ei se ihan uusi
lehti ole, se on totta.
Kuten sanoin, tällä hetkellä henkilöautomaailman parhaat valot löytynevät Range Roverin ja
isojen Mersujen keulalta. Autojen valokuviot muodostavat lähietäisyydellä tavallisten
lehtien koko piirtoalueen peittävän tasaisen maton, jonka leveys vielä yli sadan metrin
päässä useita kymmeniä metrejä. Olisiko valaistu pinta-ala ollut kaikenkaikkiaan yli
puolen hehtaarin luokkaa? Kuviot hämmästyttivät ensi kerralla nähtynä, todella.

Salaisuutena valoissa on umpion hyvä suunnittelu. Samasta polttimosta saadaan hyvällä
suunnittelulla tasaisempi peitto laajemmalle alueelle, kun a) kirkkaat kohdat eivät ole
ylikirkkaita ja b) hajavaloa ei siroa ylös tai sivuille tarpeettomasti. Hyvistä umpioista
valo siis heijastuu oikeaan kohtaan absoluuttisen valomäärän pysyessä samana kuin
huonommissa.
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Myös uudessa C-Mersussa on hyvät Xenonit. Mikä on muuten Saabin
Xenoneiden referenssiluku
(lukee umpiossa)? Oma veikkaukseni on, että 32,5-35.
Se oli jo H7-valojen aikaan 37.5. Eikä näytä lukevan umpiossa, ainakaan etu-
puolella (lukee vain H7/D1S).
Kyllä se referenssiluku niissä lukee -- täytyy lukea. Teksti on todella pientä ja usein
aivan reunassa. Lisäksi umpiossa sanotaan koodilla voiko kaukovalon poistaa käytöstä vai
ei ym. tietoa (esim. HCR). Vaikka Xenonien ref-luku olisi alempi kuin halogenien, saman
auton Xenonit voivat hyvin olla paremmat ja näin usein onkin.

Jos saat selville luvun, kerro.
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Esimerkiksi Volvoissa on oman kokemukseni mukaan hyvät, ei erinomaiset,
valot, enkä usko Saabinkaan juuri pistävän paremmaksi.
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
Totta, mutta myös valaistun alan koko on relevantti luku. Lisäksi valomaton tasaisuus,
siis se, että mikään kohta -- erityisesti keulan edusta -- ei ole liian kirkas, on tärkeää
tietää.
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Pitää muistaa, että eri autolehdet piirtävät
valokuviot käyttäen ulkorajan kohdalla vaihtelevaa luximäärää. Lehtiä
tarkastelemalla voi
myös huomata, että Xenon ei ole mikääm avainsana hyviin ajovaloihin vaan
niissäkin on
suuria eroja.
Niinpä. H7:lläkin sai tehtyä "tehokkaimmat testatut kaukovalot" ja itse
asiassa xenonien kantama on muutaman metrin alempi, tosin leveyttä ja
kirkkautta valaistuun alueeseen tuli tietysti lisää.
Puhutko nyt Saabin valoista vai mistä? Ei Xenon-polttimo (niitäkin on nykyään ilmeisesti
usean tehoisia) ole kuin muutamia kymmeniä prosentteja halogeneja valovoimaisempi, joten
huonolla umpion suunnittelulla pystytään tämä ero helposti ulosmittaamaan. Tämänhän Audin
valot jo osoittavat.

-Jj
Jukka Marin
2004-06-09 10:36:43 UTC
Permalink
Post by JJ
Kuten sanoin, tällä hetkellä henkilöautomaailman parhaat valot löytynevät Range Roverin ja
isojen Mersujen keulalta. Autojen valokuviot muodostavat lähietäisyydellä tavallisten
lehtien koko piirtoalueen peittävän tasaisen maton, jonka leveys vielä yli sadan metrin
päässä useita kymmeniä metrejä. Olisiko valaistu pinta-ala ollut kaikenkaikkiaan yli
puolen hehtaarin luokkaa? Kuviot hämmästyttivät ensi kerralla nähtynä, todella.
Salaisuutena valoissa on umpion hyvä suunnittelu. Samasta polttimosta saadaan hyvällä
suunnittelulla tasaisempi peitto laajemmalle alueelle, kun a) kirkkaat kohdat eivät ole
ylikirkkaita ja b) hajavaloa ei siroa ylös tai sivuille tarpeettomasti. Hyvistä umpioista
valo siis heijastuu oikeaan kohtaan absoluuttisen valomäärän pysyessä samana kuin
huonommissa.
Näin varmasti on. Mikä noiden mainitsemiesi autojen kaukovalojen kantama
tuolla 5 luxin raja-arvolla muuten on? Ei ole noita lehtiä tullut luettua
kuin satunnaisesti, niin ei pysy aukottomasti kärryillä.
Post by JJ
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Myös uudessa C-Mersussa on hyvät Xenonit. Mikä on muuten Saabin
Xenoneiden referenssiluku
(lukee umpiossa)? Oma veikkaukseni on, että 32,5-35.
Se oli jo H7-valojen aikaan 37.5. Eikä näytä lukevan umpiossa, ainakaan etu-
puolella (lukee vain H7/D1S).
Kyllä se referenssiluku niissä lukee -- täytyy lukea. Teksti on todella pientä ja usein
aivan reunassa. Lisäksi umpiossa sanotaan koodilla voiko kaukovalon poistaa käytöstä vai
ei ym. tietoa (esim. HCR). Vaikka Xenonien ref-luku olisi alempi kuin halogenien, saman
auton Xenonit voivat hyvin olla paremmat ja näin usein onkin.
Jos saat selville luvun, kerro.
Kyllä se 37.5 on, vaikken sitä tekstiä umpion "lasista" löytänyt. Se arvo on
kerrottu TM:n mittauksien yhteydessä. Ei vain taida niitä vanhoja lehtiä olla
enää täällä.
Post by JJ
Post by Jukka Marin
XC90:n kaukovalojen (sattui se TM kouraan) kantama näkyy olevan 170 m,
9-5:n 230 m. Eihän tuo kantama tietysti ole kuin yksi asia valojen
tehokkuudessa, se vain on helppo verrata laittamatta valokuvioita pääl-
lekkäin.
Totta, mutta myös valaistun alan koko on relevantti luku. Lisäksi valomaton tasaisuus,
siis se, että mikään kohta -- erityisesti keulan edusta -- ei ole liian kirkas, on tärkeää
tietää.
Joo. Noita ei vain noissa mittauksissakaan mitata (tasaisuutta ym).
Post by JJ
Post by Jukka Marin
Niinpä. H7:lläkin sai tehtyä "tehokkaimmat testatut kaukovalot" ja itse
asiassa xenonien kantama on muutaman metrin alempi, tosin leveyttä ja
kirkkautta valaistuun alueeseen tuli tietysti lisää.
Puhutko nyt Saabin valoista vai mistä?
Viittasin siihen, että TM:n havaintojen mukaan hyvät H7-valot (esim.
alkuperäisen 9-5:n) ovat merkittävästi paremmat kuin huonot xenonit,
joita näyttää riittävän. Saabin xenonienkin kantama (H7-kaukovaloista
huolimatta) on hieman huonompi kuin edellisten tupla-H7-valojen (silti
230 m luokkaa). Toisaalta valaistu alue on paljon leveämpi, joten koko-
naisuus on parantunut. 9-3:n osalta TM muistaakseni totesi, ettei
xenoneista ole kovin paljoa hyötyä, koska H7-versiotkin ovat niin hyvät.

Itse pidän kyllä xenoneista jo valon värin vuoksi - H7;n antama valo
tuntuu häiritsevän keltaiselta. Yhtenä ikävänä puolena on se, että
umpio lämpenee niin vähän, ettei jää / jäätynyt pesuneste enää sula
pois sen pinnalta pienilläkään pakkasilla.
Post by JJ
Ei Xenon-polttimo (niitäkin on nykyään ilmeisesti
usean tehoisia) ole kuin muutamia kymmeniä prosentteja halogeneja valovoimaisempi, joten
huonolla umpion suunnittelulla pystytään tämä ero helposti ulosmittaamaan. Tämänhän Audin
valot jo osoittavat.
Niinpä.. ja alentunut tehonkulutuskin on nykyautoissa aika kosmeettinen
etu ;-)

-jm
JJ
2004-06-09 16:16:40 UTC
Permalink
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Kuten sanoin, tällä hetkellä henkilöautomaailman parhaat valot löytynevät Range
Roverin ja
Post by Jukka Marin
Post by JJ
isojen Mersujen keulalta. Autojen valokuviot muodostavat lähietäisyydellä
tavallisten...
Post by Jukka Marin
Näin varmasti on. Mikä noiden mainitsemiesi autojen kaukovalojen kantama
tuolla 5 luxin raja-arvolla muuten on? Ei ole noita lehtiä tullut luettua
kuin satunnaisesti, niin ei pysy aukottomasti kärryillä.
En muista arvoa ulkoa enkä nyt pysty helposti saamaan lehteä käsiini, mutta joku TM:n
kestotilaaja voisi käydä katsomassa TMnetistä numeron TM 7/03, s. 52-69, jossa esillä on
koko edustusautoluokka yhdessä artikkelissa ("TM vertailu: Edustusautoluokka"). Kuulisin
myös mielelläni ajovalojen kantaman.

http://www.tekniikanmaailma.fi/arkisto/?y=2003&p=7&id=588774
Post by Jukka Marin
Post by JJ
Kyllä se referenssiluku niissä lukee -- täytyy lukea. Teksti on todella pientä ja usein
aivan reunassa. Lisäksi umpiossa sanotaan koodilla voiko kaukovalon poistaa käytöstä
vai
Post by Jukka Marin
Post by JJ
ei ym. tietoa (esim. HCR). Vaikka Xenonien ref-luku olisi alempi kuin halogenien, saman
auton Xenonit voivat hyvin olla paremmat ja näin usein onkin.
Jos saat selville luvun, kerro.
Kyllä se 37.5 on, vaikken sitä tekstiä umpion "lasista" löytänyt. Se arvo on
kerrottu TM:n mittauksien yhteydessä. Ei vain taida niitä vanhoja lehtiä olla
enää täällä.
OK, kaukovalot ovat siis pysyneet samana.
Post by Jukka Marin
Itse pidän kyllä xenoneista jo valon värin vuoksi - H7;n antama valo
tuntuu häiritsevän keltaiselta. Yhtenä ikävänä puolena on se, että
umpio lämpenee niin vähän, ettei jää / jäätynyt pesuneste enää sula
pois sen pinnalta pienilläkään pakkasilla.
Toisaalta vähäisemmän lämpenemisen vuoksi lasi pysyy kirkkaampana pidempään eikä rupea
säröilemään.

Joku sanoi aikoinaan hyvin, että xenonien jälkeen halogenit tuntuvat kynttilöiltä.

-Jj
Hannu Hietalahti
2004-06-09 12:02:56 UTC
Permalink
Post by JJ
Esimerkiksi Volvoissa on oman kokemukseni mukaan hyvät, ei erinomaiset, valot, enkä usko
Saabinkaan juuri pistävän paremmaksi. Pitää muistaa, että eri autolehdet piirtävät
valokuviot käyttäen ulkorajan kohdalla vaihtelevaa luximäärää. Lehtiä tarkastelemalla voi
myös huomata, että Xenon ei ole mikääm avainsana hyviin ajovaloihin vaan niissäkin on
suuria eroja.
Uudesta S40 / V50 tai Volvon Xenoneista en mene sanomaan mitään, mutta S60 ja V70
halogeenivaloissa ei kyllä ole hurraamista. Lähivalot ovat mielestäni kelvolliset, mutta
kaukovalon keila on kohtuuttoman kapea, eikä edes yllä kovin pitkälle.

S80:ssa ongelma hieman lievenee, kaukovalo yltää (IMHO) juuri ja juuri siedettävän pitkälle,
mutta jää edelleen kapeahkoksi. Lisäkiusana on lähi- ja kaukovalon suuntauksen sitominen
toisiinsa, jolloin kaukovalojen optimisuuntauksella lähivalot tekevät liian kirkkaan läiskän
"ihan nokan eteen" vajaan sadan metrin päähän. Kaukovaloja pitäisi saada hieman alemmaksi
suhteessa lähivaloon, koska niiden teho ei oikeasti riitä siihen, mihin ne on suunnattu.

S60:ssa ei asiaa tarvinnut edes miettiä, syksyn tullen isot ämpärit keulalle ja ongelma
poistuu.

S80 selvisi ihan kokonaisen talven ilman lisävaloja, enkä vielä tiedä selviääkö toista.

Kohtuullisilla lisävaloilla pääsisi ref. rajoja venyttäen kohtuulliseen lopputulokseen, mutta
toisaalta "total solution" voisi olla hommata suosiolla oikeat kaukovalot ja sammuttaa auton
omat kaukovalot kokonaan.

Ai niin, ja tällaiseen lopputulokseen päästään vertaamalla etuveto-Volvojen valoja 240 tai 740
kunnossa oleviin valoihin Bosch Touring kaukovalojen isomman version avustamana.

Hannu
JJ
2004-06-09 16:38:18 UTC
Permalink
Post by Hannu Hietalahti
S60:ssa ei asiaa tarvinnut edes miettiä, syksyn tullen isot ämpärit keulalle ja ongelma
poistuu.
S80 selvisi ihan kokonaisen talven ilman lisävaloja, enkä vielä tiedä selviääkö toista.
Kohtuullisilla lisävaloilla pääsisi ref. rajoja venyttäen kohtuulliseen lopputulokseen,
mutta
Post by Hannu Hietalahti
toisaalta "total solution" voisi olla hommata suosiolla oikeat kaukovalot ja sammuttaa auton
omat kaukovalot kokonaan.
Jos haluaa autoonsa hyvät valot, kannattaa menetellä niin, että:

1. Jättää autonvalmistajien omat Xenon-valot hankkimatta harvoja poikkeustapauksia
lukuunottamatta (Range Rover, E/C/S-Mersut). Autojen omat Xenonit ovat järjestäen melko
huonoja kohtuuhintaisissa autoissa sekä joissain kalliimmissakin (Jaguar, BMW, Audi).

2. Asentaa keulalle hyvät Xenon-lisäpitkät, esim. Hellan Rallye 1000 FF-Xenonit (URL: xx).
Näissä ja muutamassa isommassa Hellan xenon-lisäpitkässä valokuvio on nimittäin samaa
luokkaa oikein hyvien, tässäkin ketjussa moneen kertaan mainittujen vakio-Xenonien kanssa.
Tällöin auton omat pitkät eivät voi missään nimessä palaa (toisaalta, haluaisitko edes
halogenejä sotkemaan hyvää valojakaumaa), joten kannattaa varmistaa voiko umpiosta
laillisesti kytkeä pitkät pois vai ei. Meillä toisessa autossa ei näin ei voinut tehdä,
joten hanke kaatui siihen.

Hyvien valojen kanssa kannattaa myös varautua siihen, että vastaantulijat vilkuttelevat
valojaan paljon ennen kuin mitä kuuluisi tavallisesti. Itse en ihan heti tätä oppinut
(hyvät auton omat Xenonit: Automaattinen korkeudensäätö; oli oikeassa korossa), joten
vastaantulijat häikäistyivät tahtomattani. Rehellisesti puhuen: En ymmärrä minkä
porsaanreiän tehokkaiden Xenonien valmistajat ovat säännöistä löytäneet kun ovat saaneet
valonsa hyväksytyksi. Tällä hetkellä tilanne on valotehon suhteen todella epäreilu
vanhemman auton omistajalle, jota ei a) välttämättä huomata tehokkaiden valojen rinnalla
ja b) joka häikäistyy. Tälläinen epäsuhta pitäisi oikoa.

(xx)
http://www.hella.com/produktion/HellaPortal/WebSite/Internet_en/ProductsServices/ForDriversAccessories/XenonHeadlamps/RallyeFFXenon/RallyeFFXenon.jsp

-Jj
Hannu Hietalahti
2004-06-10 12:08:55 UTC
Permalink
Post by JJ
1. Jättää autonvalmistajien omat Xenon-valot hankkimatta harvoja poikkeustapauksia
lukuunottamatta (Range Rover, E/C/S-Mersut). Autojen omat Xenonit ovat järjestäen melko
huonoja kohtuuhintaisissa autoissa sekä joissain kalliimmissakin (Jaguar, BMW, Audi).
Noin minäkin sen järkeilin ja siksi tuossa uudessa S80:ssa ei ole xenoneita.
Post by JJ
2. Asentaa keulalle hyvät Xenon-lisäpitkät, esim. Hellan Rallye 1000 FF-Xenonit (URL: xx).
Näissä ja muutamassa isommassa Hellan xenon-lisäpitkässä valokuvio on nimittäin samaa
luokkaa oikein hyvien, tässäkin ketjussa moneen kertaan mainittujen vakio-Xenonien kanssa.
Tällöin auton omat pitkät eivät voi missään nimessä palaa (toisaalta, haluaisitko edes
halogenejä sotkemaan hyvää valojakaumaa), joten kannattaa varmistaa voiko umpiosta
laillisesti kytkeä pitkät pois vai ei. Meillä toisessa autossa ei näin ei voinut tehdä,
joten hanke kaatui siihen.
...mutta tämä kuulostaa vaaralliselta. Mistä syystä homma ei onnistuisi, olettaen, että auton omien valojen sammuttaminen tehdään kunnolla, esim.
lisävalot / omat valot vaihtokytkimellä tai irrottamalla auton kaukovalojen ohjaus sopivasta paikasta johtosarjaa lisävalojen releen ohjaukseen?

Hannu
JJ
2004-06-10 14:47:53 UTC
Permalink
Terve,
Post by Hannu Hietalahti
...mutta tämä kuulostaa vaaralliselta. Mistä syystä homma ei onnistuisi, olettaen, että
auton omien valojen sammuttaminen tehdään kunnolla, esim.
Post by Hannu Hietalahti
lisävalot / omat valot vaihtokytkimellä tai irrottamalla auton kaukovalojen ohjaus
sopivasta paikasta johtosarjaa lisävalojen releen ohjaukseen?

Tässä on ote katsastajat.com -verkkosivulta:

Kysymys: Miten on saako auton omat pitkät korvata lisäpitkillä? Jos ei, niin minkälaisessa
tilanteessa on mahdollista asentaa lisävalot joiden referenssi on 37,5/umpio?
Vastaus: Jos valaisimessa on merkintä HCR, ei sitä saa käyttää ainoastaan lähivalona. Jos
valaisimessa on merkintä HC/R, voi kaukovalon siitä poistaa ja korvata lisäkaukovaloilla.

Käytännössä lisäpitkien kohtelu ei ole näin tarkkaa. Jos oikein varman päälle pelaa, voi
olla hyvä idea ottaa valot pois katsastuksen ajaksi.

-Jj
Marko Litmanen
2004-06-11 06:18:22 UTC
Permalink
Post by JJ
Kysymys: Miten on saako auton omat pitkät korvata lisäpitkillä? Jos ei,
niin minkälaisessa
Post by JJ
tilanteessa on mahdollista asentaa lisävalot joiden referenssi on 37,5/umpio?
Vastaus: Jos valaisimessa on merkintä HCR, ei sitä saa käyttää ainoastaan
lähivalona. Jos
Post by JJ
valaisimessa on merkintä HC/R, voi kaukovalon siitä poistaa ja korvata lisäkaukovaloilla.
Käytännössä lisäpitkien kohtelu ei ole näin tarkkaa. Jos oikein varman
päälle pelaa, voi
Post by JJ
olla hyvä idea ottaa valot pois katsastuksen ajaksi.
-Jj
Juuri tuo HCR ja HC/R -asia oli itselläni ajankohtainen mainittujen Hella
1000FF Xenon -lisäpitkien kytkemisen kanssa. Asennuspaja alkoi empiä koska
heidän mielestään autooni (Golf IV) ei pykälien mukaan noita 37,5ref -valoja
saanut laillisesti kytkettyä koska alkuperäisiä kaukovaloja ei saisi kytkeä
pois. Soitto katsastuskonttorille tuotti saman vastauksen. AKE yllätti ja
viittasi kintaalla koko kirjaimilla kikkailuun:
Olisin hieman erimieltä katsastajan kanssa. Olemme yleensä ohjeistaneet

lisävaloasiaa siten, että yhtäaikaa palavien summa ei saa ylittää

referenssilukua 75. Eli voisit pistää autoosi vaihtokytkennän, jolla voit

valita kummat kaukovalot palavat, omat tai lisäpitkät. Omat lähivalot saavat

jäädä palamaan kaukovalojen kanssa ja sitä jopa suositellaankin.

Direktiivi 97/28/EY antaa tällaiseen kytkentään mahdollisuuden, koska

sielläkin sanotaan että kaukovaloja saa olla yhteensä 4 kpl ja kytkennästä

seuraavaa:

6.1.9.1. Kaukovalaisimien, jotka voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti,

suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 225 000 cd,

joka vastaa vertailuarvoa 75.

Terveisin

AKE/KaTuKo
Hannes Öhman
2004-06-13 18:58:29 UTC
Permalink
Post by JJ
Post by JJ
Kysymys: Miten on saako auton omat pitkät korvata lisäpitkillä? Jos ei,
niin minkälaisessa
Post by JJ
tilanteessa on mahdollista asentaa lisävalot joiden referenssi on
37,5/umpio?
Post by JJ
Vastaus: Jos valaisimessa on merkintä HCR, ei sitä saa käyttää ainoastaan
lähivalona. Jos
Post by JJ
valaisimessa on merkintä HC/R, voi kaukovalon siitä poistaa ja korvata
lisäkaukovaloilla.
Aika mielenkiintoinen tulkinta. Tarkoittaa sitä että esimerkiksi
Octavian H4-umpion pitkät olisi kytkettävissä pois. Kysyin piruuttani
tuosta heiltä, katsotaan vastaavatko samalla tavalla. Joskus jossakin
(asetus ajoneuvon rakenteesta ja varusteista?) sanottiin että
toimimattomia kaukovaloja ei sallita.
Post by JJ
Juuri tuo HCR ja HC/R -asia oli itselläni ajankohtainen mainittujen Hella
1000FF Xenon -lisäpitkien kytkemisen kanssa. Asennuspaja alkoi empiä koska
heidän mielestään autooni (Golf IV) ei pykälien mukaan noita 37,5ref -valoja
saanut laillisesti kytkettyä koska alkuperäisiä kaukovaloja ei saisi kytkeä
pois. Soitto katsastuskonttorille tuotti saman vastauksen. AKE yllätti ja
Noin lukee myös ake:n ohjeessa: http://www.ake.fi/pdf/79-208-2004.pdf

Tuo katsastajat.com ihmetyttää vähän. Tuolla vastataan näköjään välillä
että yhtäaikaa saa palaa vain ref. 75 edestä ja toisinaan että
yhteenlaskettukaan referenssiluku ei saa olla yli 75. AKE:n ohjeella on
onneksi melko selkeä kanta.

Erääseen kysymykseen vastaavat jopa että "Parillinen määrä kaukovaloja,
max. 6 kpl.". Olisivat voineet mainita että tämä pätee vain raskaaseen
kalustoon. Ainakin aken ohjeen mukaan henkilöautossa saa olla
korkeintaan neljä kaukovaloa.
--
Hannes Öhman
JJ
2004-06-09 20:24:32 UTC
Permalink
Itse itselleni vastataten:

Loogiset syyt Audin ajovalojen heikkoon tehoon voivat olla seuraavat:
1) Audi on tarkoituksella halunnut säästää auton valmistuskustannuksissa ja ostanut halvat
umpiot alihankkijalta (Hella, AL jne.); on tulkittu, että asiakkaiden tarpeet riittää
täyttämään huonommatkin valot, jolloin säästynyt raha on voitu käyttää tarpeelliseksi
katsottuihin ominaisuuksiin. Sinänsä tämä voi olla ihan järkevää optimointia, mutta Suomen
leveysasteilla en alkaisi pelaamaan turvallisuusvarusteilla.
2) Valojen tehossa on jouduttu tekemään kompromissi jonkun muun ominaisuuden vuoksi;
kyseessä on siis ollut trade-off -tilanne, jossa kahta ominaisuutta ei ole saatu ympättyä
yhteen kohtuullisin kustannuksin. Tälläinen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin kun
ajovaloille varattuun tilaan ei saada mahtumaan riittävän isoja umpioita, jolloin valinta
joudutaan tekemään valotehon ja muotoilun välillä. Näin tapahtuu usein kaupunkiautoissa,
joissa tärkeämmäksi design parametreiksi voidaan katsotaan muotoilu ja hinta.
3) Auton suunnittelussa on käynnyt jonkinlainen virhe.

Perehtymällä Hellan (Audin umpioiden valmistaja) kotisivuun voimme heti kättelyssä
huomata, että Audin päävalot on saatavissa kahteen suuntaan (ylös-alas-sivuille)
kääntyvinä. Tästä voidaan edelleen päätellä, että syy on kohdassa numerossa 2).
Suunnitteluprosessin looginen tapahtumaketju on tällöin ollut todennäköisesti seuraava:

Audi on halunnut kääntyvät etuvalot
--> jotta tekniikalla saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä, sekä pitkien että lyhyiden
valojen on oltava kääntyviä
--> kustannussyistä pitkät ja lyhyet on laitettu yhteen ja samaan kääntyvään valoyksikköön
--> koska lähi- ja kaukovalot jakavat yhteisen linssin, valokuviosta on tullut kummankin
osalta kompromissi
--> valot ovat jääneet teholtaan heikoiksi ja tulokset ovat onnettomia.

Valistunut veikkaus siis on, että Audi A6:een tulee melko pian saataville aivan tavalliset
hyvät kaksipolttimoiset bi-xenon -valot.

-Jj
Loading...