Discussion:
Kytkimen nykytys
(too old to reply)
Markku
2009-06-13 10:55:07 UTC
Permalink
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli joskus
lievästi.

Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene muuta
häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.

Kommentteja?
--
Pro causa bona.
Markku
Petri Kekkonen
2009-06-13 10:59:28 UTC
Permalink
Post by Markku
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Vaikuttaako lämpötila tai ilmankosteus? Mulla oli joskus vastaava vika ja
ajanoloon se vain paheni. Myöhemmin luin jostain että öljyinen kytkin
käyttäytyy tuolla tavalla.


- Petri
Jan Andersson
2009-06-14 20:33:42 UTC
Permalink
Post by Petri Kekkonen
Post by Markku
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Vaikuttaako lämpötila tai ilmankosteus? Mulla oli joskus vastaava vika
ja ajanoloon se vain paheni. Myöhemmin luin jostain että öljyinen kytkin
käyttäytyy tuolla tavalla.
- Petri
Ravistus liikkeellelahdossa on yleinen oire kun levylle on paassyt
oljya. Oljya sinne paasee kapuran stefan ohi tai venttiilikopan
tiivisteen valista alas valuen. Joskus myos vaihteiston stefan lapi.

Kytkin usein vakiotehoisessa koneessa pitaa normaaliajossa ihan
riittavasti vaikka se olisikin hiukan oljyinen, vain liikkeellelahdossa
nypyttaa. Tuohon ei auta kuin uuden levyn laittaminen ja vauhtiksen seka
asetelman pesu. ja tietty sen oljyvuodon lahde pitaa tukkia.
Jukka Töyrylä
2009-06-14 20:41:15 UTC
Permalink
Post by Petri Kekkonen
Post by Markku
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Vaikuttaako lämpötila tai ilmankosteus? Mulla oli joskus vastaava vika ja
ajanoloon se vain paheni. Myöhemmin luin jostain että öljyinen kytkin
käyttäytyy tuolla tavalla.
- Petri
Ravistus liikkeellelahdossa on yleinen oire kun levylle on paassyt oljya.
Oljya sinne paasee kapuran stefan ohi tai venttiilikopan tiivisteen
valista alas valuen. Joskus myos vaihteiston stefan lapi.
Kytkin usein vakiotehoisessa koneessa pitaa normaaliajossa ihan
riittavasti vaikka se olisikin hiukan oljyinen, vain liikkeellelahdossa
nypyttaa. Tuohon ei auta kuin uuden levyn laittaminen ja vauhtiksen seka
asetelman pesu. ja tietty sen oljyvuodon lahde pitaa tukkia.
Enpä nyt muista olenko tätä kysellyt aikaisemmin, mutta hyviä teorioita
siitä, mikä aiheuttaa tuollaisen oireen vain kuumana?
Siis kylmänä, tällaisella Suomalaisella kesäkelillä (+15), ei vielä
juurikaan esiinny ja auton ollessa kylmä ei koskaan, mutta kun lämpötila
menee tuonne huone- puhumattakaan hellelukemista ja vähän matkaa ajaa, ihan
sama kaupungissa tai maantiellä, niin ravistaa niin että paikat lähtee
hampaista. Taas kun jäähtyy, niin ei ravista. Ja laite on -66 Kadett B 1,1S.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
Loading Image...
Jan Andersson
2009-06-14 21:22:13 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Post by Jan Andersson
Post by Petri Kekkonen
Post by Markku
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Vaikuttaako lämpötila tai ilmankosteus? Mulla oli joskus vastaava
vika ja ajanoloon se vain paheni. Myöhemmin luin jostain että
öljyinen kytkin käyttäytyy tuolla tavalla.
- Petri
Ravistus liikkeellelahdossa on yleinen oire kun levylle on paassyt
oljya. Oljya sinne paasee kapuran stefan ohi tai venttiilikopan
tiivisteen valista alas valuen. Joskus myos vaihteiston stefan lapi.
Kytkin usein vakiotehoisessa koneessa pitaa normaaliajossa ihan
riittavasti vaikka se olisikin hiukan oljyinen, vain
liikkeellelahdossa nypyttaa. Tuohon ei auta kuin uuden levyn
laittaminen ja vauhtiksen seka asetelman pesu. ja tietty sen
oljyvuodon lahde pitaa tukkia.
Enpä nyt muista olenko tätä kysellyt aikaisemmin, mutta hyviä teorioita
siitä, mikä aiheuttaa tuollaisen oireen vain kuumana?
Siis kylmänä, tällaisella Suomalaisella kesäkelillä (+15), ei vielä
juurikaan esiinny ja auton ollessa kylmä ei koskaan, mutta kun lämpötila
menee tuonne huone- puhumattakaan hellelukemista ja vähän matkaa ajaa,
ihan sama kaupungissa tai maantiellä, niin ravistaa niin että paikat
lähtee hampaista. Taas kun jäähtyy, niin ei ravista. Ja laite on -66
Kadett B 1,1S.
kytkinlevyn lammetessa sen kitkamateriaalin sisaan imeytynyt oljy nousee
pintaan.
jtm
2009-06-14 21:30:40 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Siis kylmänä, tällaisella Suomalaisella kesäkelillä (+15), ei vielä
juurikaan esiinny ja auton ollessa kylmä ei koskaan, mutta kun lämpötila
menee tuonne huone- puhumattakaan hellelukemista ja vähän matkaa ajaa, ihan
Ravistaminen syntyy kun paineasetelma ottaa epätasaisesti kiinni
kytkinlevyyn, välillä pitäen paremmin välillä huonommin. Syynä siis likainen
levy (=kitkapinnat levy / asetelma / vauhtipyörä) johtuen sinne päässeestä
öljystä tai kytkinlevyn epätasainen kuluminen.

Myös lämpö ja kosteus voivat vaikuttaa kun levyn kitkamateriaalin (lämpö,
kosteus) tai paineasetelman jousien (lämpö) ominaisuudet muuttuu. Kyseessä
tällöin lienee jo varsin kulunut kytkinlevy.
Joissain malleissa asetelmaa voidaan kiristää jolloin kytkin ottaa
terhakkaammin kiinni, öljyiseen levyyn se ei kuitenkaan auta.

Alkuperäisellä kysyjällä oli samoja oireita ollut myös aiemmissa autoissaan.
Ethän vaan lepuuta vasenta jalkaasi kytkinpolkimella ajon aikana? Tällöin
H.Heinosen antama vastaus olisi oikean suuntainen. ;)
Miika Seppanen
2009-06-15 15:01:02 UTC
Permalink
On Sun, 14 Jun 2009 23:41:15 +0300, Jukka Töyrylä
Post by Jukka Töyrylä
Post by Petri Kekkonen
Post by Markku
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Vaikuttaako lämpötila tai ilmankosteus? Mulla oli joskus vastaava vika ja
ajanoloon se vain paheni. Myöhemmin luin jostain että öljyinen kytkin
käyttäytyy tuolla tavalla.
- Petri
Ravistus liikkeellelahdossa on yleinen oire kun levylle on paassyt oljya.
Oljya sinne paasee kapuran stefan ohi tai venttiilikopan tiivisteen
valista alas valuen. Joskus myos vaihteiston stefan lapi.
Kytkin usein vakiotehoisessa koneessa pitaa normaaliajossa ihan
riittavasti vaikka se olisikin hiukan oljyinen, vain liikkeellelahdossa
nypyttaa. Tuohon ei auta kuin uuden levyn laittaminen ja vauhtiksen seka
asetelman pesu. ja tietty sen oljyvuodon lahde pitaa tukkia.
Enpä nyt muista olenko tätä kysellyt aikaisemmin, mutta hyviä teorioita
siitä, mikä aiheuttaa tuollaisen oireen vain kuumana?
Siis kylmänä, tällaisella Suomalaisella kesäkelillä (+15), ei vielä
juurikaan esiinny ja auton ollessa kylmä ei koskaan, mutta kun lämpötila
menee tuonne huone- puhumattakaan hellelukemista ja vähän matkaa ajaa, ihan
sama kaupungissa tai maantiellä, niin ravistaa niin että paikat lähtee
hampaista. Taas kun jäähtyy, niin ei ravista. Ja laite on -66 Kadett B 1,1S.
Joskus kytkimen ravistaminen voimistuu, kun moottorin tuenta on löysä.
Ehkä ikääntyneet kumet pehmenevät lämpimällä sen verran, että ravistus
alkaa tulemaan esille?

Joillain tarvikekytkimillähän ravistus on ns. ominaisuus, josta ei
pääse kuin vaihtamalla kytkin.

-Miika
Heikki Heinonen
2009-06-13 10:59:39 UTC
Permalink
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli joskus
lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene muuta
häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
Vika ei ole autossa vaan kuskissa. :)

Mulla oli sama ongelma autokoulussa mutta opin kytkimen käytön
lopulta.
JPN
2009-06-13 12:34:34 UTC
Permalink
Kylläpä tuo valitettavan tavallista nykyisin on. Asbestin käytön
lopettaminen kitkapinnoissa (kytkin, jarrut,...) aiheuttaa monia
ongelmia, tuo kytkimen ravistaminen yön jälkeen on yksi. Vauhtipyörän
_ja_ kytkinlevyn vaihtamisella pääsisi taas muutaman kymmenen tuhatta,
mutta eipä tuossa järkeä ole, ellei takuuseen saa.

Jarruissa taas levyt kuluvat aivan erimalliin, kuin wanhoina hyvinä
aikoina. Nythän palojen vaihdon yhteydessä on enemmän sääntö, että
levytkin pitää vaihtaa!

Siispä, kyseessä on tod.näk. kiusallinen ominaisuus.

T:JP
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli joskus
lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene muuta
häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
Lu-lu
2009-06-13 15:38:06 UTC
Permalink
"Markku" < kirjoitti
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene muuta
häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
no tolla ajokilometrimäärällä mä oon yleensä vaihtant'
kytkinlevyn uuteen jo pariinkin otteeseen ...
... ja kaikki jarrupalat ainaski viiteen kertaan
Markku
2009-06-13 15:58:03 UTC
Permalink
"Lu-lu" kirjoitti
Post by Lu-lu
no tolla ajokilometrimäärällä mä oon yleensä vaihtant'
kytkinlevyn uuteen jo pariinkin otteeseen ...
... ja kaikki jarrupalat ainaski viiteen kertaan
Hitsi, hokasin juuri sen, että tuossa mainitsemassani luvussa on yksi nolla
liikaa.

--
;>)
k
2009-06-14 19:17:30 UTC
Permalink
Post by Lu-lu
"Markku" < kirjoitti
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene
muuta häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
no tolla ajokilometrimäärällä mä oon yleensä vaihtant'
kytkinlevyn uuteen jo pariinkin otteeseen ...
... ja kaikki jarrupalat ainaski viiteen kertaan
Tuollaisissa määrissä koko auto on vaihtunut moneen kertaan yleensä.
Lu-lu
2009-06-14 20:26:33 UTC
Permalink
"k" < kirjoitti
Post by k
Tuollaisissa määrissä koko auto on vaihtunut moneen kertaan yleensä.
no ei nyt sentään ...
ei ainakaan JAPANIASSA valmistettu - TOJOTA

mutta kaikki nää EUvostoliitossa kyhätyt ovat paskoja
k
2009-06-14 19:17:30 UTC
Permalink
Post by Lu-lu
"Markku" < kirjoitti
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli
joskus lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene
muuta häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
no tolla ajokilometrimäärällä mä oon yleensä vaihtant'
kytkinlevyn uuteen jo pariinkin otteeseen ...
... ja kaikki jarrupalat ainaski viiteen kertaan
Tuollaisissa määrissä koko auto on vaihtunut moneen kertaan yleensä.
PenttiL
2009-06-15 15:46:04 UTC
Permalink
Post by Markku
Ihan periaatteesta kysyisin ilmiöstä, joka ilmenee toisinaan liikkeelle
lähdettäessä.
Kun ykkönen silmässä nostaa kytkintä tietyllä tavalla, nykii ajopeli joskus
lievästi.
Lieneekö *harmiton* juttu, ja mistä tuo johtuu?
Ajoneuvolla on ajettu 57 0000 km, kytkin ei luista eikä siinä ilmene muuta
häikkää.
Haluaisin nimenomaan tietää tuon mekanismin, mistä nyintä johtuu. Sitä on
ilmennyt
myös aiemmissa autoissani.
Kommentteja?
Tietysti öljyn kastelema kytkinlevy ravistaa. Mutta, kummallista kun
kukaan ei ole vielä ehdottanut epätasaisesti tai muuten huonosti
keskittynyttä, ja / tai epätasaiseksi kulunutta
kytkinlevyä/paineasetelmaa...? Tärisee se tuokin ainakin siinä vaiheessa
kun levyt alkavat ottaa kiinni.

-P
jtm
2009-06-15 18:26:12 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Tietysti öljyn kastelema kytkinlevy ravistaa. Mutta, kummallista kun
kukaan ei ole vielä ehdottanut epätasaisesti tai muuten huonosti
keskittynyttä, ja / tai epätasaiseksi kulunutta
kytkinlevyä/paineasetelmaa...? Tärisee se tuokin ainakin siinä vaiheessa
kun levyt alkavat ottaa kiinni.
-P
Samaa mieltä jo 18 tuntia aiemmin :)
PenttiL
2009-06-16 07:45:20 UTC
Permalink
Post by jtm
Post by PenttiL
Tietysti öljyn kastelema kytkinlevy ravistaa. Mutta, kummallista kun
kukaan ei ole vielä ehdottanut epätasaisesti tai muuten huonosti
keskittynyttä, ja / tai epätasaiseksi kulunutta
kytkinlevyä/paineasetelmaa...? Tärisee se tuokin ainakin siinä vaiheessa
kun levyt alkavat ottaa kiinni.
-P
Samaa mieltä jo 18 tuntia aiemmin :)
Näinpä näkyikin olevan. Muuten, niinköhän kuinka paljon
moottorijarrutuksen avulla kuluttaa enemmän kytkintä, tyylistä riippuen?
Usein jarrutetaan moottorilla siten, että esim. mutkaan tullessa
heitetään pientä sisään, sitten samanaikaisesti painetaan oikealla
jalalla jarrupoljinta ja vasemmalla nostetaan pikku hiljaa
kytkinpoljinta jolloin kytkinlevyt suorittavat sitä tehtävää joka
jarrutuksessa on jarrupaloilla tai -hihnoilla. Nämä tietty pääsevät
vähemmällä mutta kytkin(levy) ja vaihteiston synkronointi yms. kuluu
vastaavasti enemmän. Jos moottorijarrutusta silmälläpitäen vaiohtaa
pienemmälle, eikös parempi tapa ole heittää esim välikaasun/
kaksoispoljennan kanssa pienempi sisään jonka jälkeen vasta
kaasupoljinta hölläämällä pienemmän vaihteen ollessa päällä aletaan
jarruttaa nimenomaan moottorilla. Vonkaisee kytkin mukavasti kun pikku
vaihteen sisällä ollessa nostaa ko. vaihteelle liian suuressa nopeudessa
kytkintä, mutta tätä kuulee tehtävän aikas yleisesti. Aikansa kestää...

-Pentti
P.V.
2009-06-16 17:24:18 UTC
Permalink
Muuten, niinköhän kuinka paljon moottorijarrutuksen avulla kuluttaa
enemmän kytkintä, tyylistä riippuen? Usein jarrutetaan moottorilla siten,
että esim. mutkaan tullessa heitetään pientä sisään, sitten
samanaikaisesti painetaan oikealla jalalla jarrupoljinta ja vasemmalla
nostetaan pikku hiljaa kytkinpoljinta jolloin kytkinlevyt suorittavat sitä
tehtävää joka jarrutuksessa on jarrupaloilla tai -hihnoilla. Nämä tietty
pääsevät vähemmällä mutta kytkin(levy) ja vaihteiston synkronointi yms.
kuluu vastaavasti enemmän.
Eipä ole onneksi tuollaista moottorijarrutustapaa vielä tullut vastaan. No,
kai sellaisetkin kuskit oppivat jotain maksettuaan ennenaikaisesta
kytkinremontista. Tai sitten vain jossain huoltoaseman baarissa valittavat
vertaisilleen, että on se automerkki x sitten paska, kun siinä ei kytkin
kestä taitavankaan kuskin käytössä...
Jos moottorijarrutusta silmälläpitäen vaiohtaa pienemmälle, eikös parempi
tapa ole heittää esim välikaasun/ kaksoispoljennan kanssa pienempi sisään
jonka jälkeen vasta kaasupoljinta hölläämällä pienemmän vaihteen ollessa
päällä aletaan jarruttaa nimenomaan moottorilla.
Välikaasu? Kaksoispoljenta? Tunnustan, etten tiedä, miksi tätä sanotaan,
mutta itse en vaihtaessa nosta kaasua missään vaiheessa kokonaan ylös, vaan
vain kevennän sitä sen verran, että kytkimen painalluksen myötä kierrokset
hieman joko nousevat tai laskevat -- sen mukaan, onko tarkoitus vaihtaa
pienemmälle vai isommalle.

Tällä tavalla toimien kytkimen noston yhteydessä tapahtuva nykäisy pysyy
lievänä, vaikka kytkimen nostaisi ylös melko nopeastikin, jolloin kuluminen
pysyy pienenä. Olen samaa mieltä siitä, että moottorijarrutusta tehtäessä
tavoiteltavaa olisi pitää kytkimen luistatus vähäisenä panemalla kytkin
ottamaan kokonaan kiinni mahdollisimman pian.



P.V.
Markku
2009-06-19 14:01:33 UTC
Permalink
PenttiL kirjoitti
Post by PenttiL
Näinpä näkyikin olevan. Muuten, niinköhän kuinka paljon
moottorijarrutuksen avulla kuluttaa enemmän kytkintä, tyylistä riippuen?
Ei kai se moottorilla jarruttaminen juuri sen enmpää kuluta kytkintä, kun
antaa
sopivasti välikaasua.
PenttiL
2009-06-22 09:00:00 UTC
Permalink
Post by Markku
PenttiL kirjoitti
Post by PenttiL
Näinpä näkyikin olevan. Muuten, niinköhän kuinka paljon
moottorijarrutuksen avulla kuluttaa enemmän kytkintä, tyylistä riippuen?
Ei kai se moottorilla jarruttaminen juuri sen enmpää kuluta kytkintä,
kun antaa sopivasti välikaasua.
No eipä varmaan jos näin tekee kuten tulisi tehdä, mutta jos ilman
välikaasua, kytkin pohjassa tunkee surutta pientä sisään, tyhjäkäynnillä
oleva kone alkaa
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...

-P
Mika Lindblad
2009-06-22 09:32:30 UTC
Permalink
Post by PenttiL
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Mutta jäähän siitä tälle "taloudelliselle" kuljettajalle hyvä mieli, kun
polttoainetta ja jarrupaloja säästyy..
Miika Seppanen
2009-06-22 10:03:56 UTC
Permalink
On Mon, 22 Jun 2009 09:32:30 +0000 (UTC), Mika Lindblad
Post by Mika Lindblad
Post by PenttiL
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Mutta jäähän siitä tälle "taloudelliselle" kuljettajalle hyvä mieli, kun
polttoainetta ja jarrupaloja säästyy..
Niillä säästyneillä rahoilla voikin sitten tehdä remonttia käytön
puutteesta jumiutuneisiin takajarruihin.

-Miika
Kare Pietilä
2009-06-22 09:59:09 UTC
Permalink
Post by PenttiL
No eipä varmaan jos näin tekee kuten tulisi tehdä, mutta jos ilman
välikaasua, kytkin pohjassa tunkee surutta pientä sisään, tyhjäkäynnillä
oleva kone alkaa
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Nyt kyllä menee jossakin metsään. En ole ikinä ajanut autoa,
jonka kytkin ei jaksaisi ottaa moottorin pyöriviä massoja
vastaan. Yleensä se on mitoitettu vikisemättä kantamaan ker-
taluokkia suurempaa moottorin maksimivääntöä.

Siksi toisekseen modernien toosien synkronit kyllä kestävät
rajutkin alasvaihdot eivät ole hommasta mitään mieltä enää
siinä vaiheessa kun kytkin nousee ylös; nehän ovat silloin
jo supussa toosan yhdeksi puuksi tarttuneiden kytkentäkehien
välissä.

Itse olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että viimeiset vehkeet,
jotka saattoivat hajota moottorijarruttelusta valmistettiin
itäblokissa joskus 60-luvun alussa. Silloinkin paukkui lähinnä
kai harvaksi välitettyjä ja huonosti laakeroituja periä.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jukka Töyrylä
2009-06-22 10:55:48 UTC
Permalink
Post by Kare Pietilä
Itse olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että viimeiset vehkeet,
jotka saattoivat hajota moottorijarruttelusta valmistettiin
itäblokissa joskus 60-luvun alussa.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että moisia tehtiin vielä 1970-luvun lopussa ja
Suomessa.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
PenttiL
2009-06-22 11:39:32 UTC
Permalink
Post by Kare Pietilä
Post by PenttiL
No eipä varmaan jos näin tekee kuten tulisi tehdä, mutta jos ilman
välikaasua, kytkin pohjassa tunkee surutta pientä sisään, tyhjäkäynnillä
oleva kone alkaa
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Nyt kyllä menee jossakin metsään. En ole ikinä ajanut autoa,
jonka kytkin ei jaksaisi ottaa moottorin pyöriviä massoja
vastaan. Yleensä se on mitoitettu vikisemättä kantamaan ker-
taluokkia suurempaa moottorin maksimivääntöä.
Siksi toisekseen modernien toosien synkronit kyllä kestävät
rajutkin alasvaihdot eivät ole hommasta mitään mieltä enää
siinä vaiheessa kun kytkin nousee ylös; nehän ovat silloin
jo supussa toosan yhdeksi puuksi tarttuneiden kytkentäkehien
välissä.
...mutta kun vinkasoo niin ilikiästi...
Post by Kare Pietilä
Itse olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että viimeiset vehkeet,
jotka saattoivat hajota moottorijarruttelusta valmistettiin
itäblokissa joskus 60-luvun alussa. Silloinkin paukkui lähinnä
kai harvaksi välitettyjä ja huonosti laakeroituja periä.
Itse olen saanut lähinnä -70 -luvun Taunuksien periä hajalle. Ja yhden
Hiacen...

-P
Sami Setälä
2009-06-22 15:27:12 UTC
Permalink
Post by Kare Pietilä
Post by PenttiL
No eipä varmaan jos näin tekee kuten tulisi tehdä, mutta jos ilman
välikaasua, kytkin pohjassa tunkee surutta pientä sisään, tyhjäkäynnillä
oleva kone alkaa
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Nyt kyllä menee jossakin metsään. En ole ikinä ajanut autoa,
jonka kytkin ei jaksaisi ottaa moottorin pyöriviä massoja
vastaan. Yleensä se on mitoitettu vikisemättä kantamaan ker-
taluokkia suurempaa moottorin maksimivääntöä.
Juuri näin. Moottorin pyörittäminen moottorijarrutusta vastaan ei ole mitään
siihen verrattuna, minkälaisia voimia sieltä maksimiteholla ja
maksimiväännöllä välitetään läpi. Jos jotain potentiaalista ongelmaa haluaa
hakemalla hakea, niin kytkimen "pudottaminen" moottorijarrutuksen yhteydessä
pienellä vaihteella voi aiheuttaa suhteessa kovia rasituksia, kun moottorin
pyörivien massojen "hitaus" pistää vastaan äkilliseen pyörimisnopeuden
muutokseen.

Itse olen ainakin luistatellut kytkintä nimenomaan moottorijarrutuksen
alussa niin kauan kuin muistan, jotta moottorin tuenta ei suotta joutuisi
terävien repäisyjen kohteeksi, eikä kytkimien tai vaihteistojen kestossa ole
koskaan ollut valittamista. Toki olen myös sitä mieltä, että kuski on tehnyt
vaihtovirheen, mikäli moottorijarrutuksessa kierrokset nousevat oleellisesti
yli 2500:n. Varmasti kytkintä saa syötyä aika tavalla, jos
moottorijarrutukseen tarjoaa luistatellen vaihdetta, jolla kierrokset
nousevat esimerkiksi viiden tonnin korville. Itsellä Audista alkoi
ensimmäinen kytkin olla loppu 370tkm korvilla, muissa kulkineissa ei
kytkimeen ole tarvinnut koskea. Ja tuo siis oli oikeasti alkuperäinen
kytkin, koska auton täysi huoltohistoria uudesta asti oli aukoitta tiedossa.
Post by Kare Pietilä
Siksi toisekseen modernien toosien synkronit kyllä kestävät
rajutkin alasvaihdot eivät ole hommasta mitään mieltä enää
siinä vaiheessa kun kytkin nousee ylös; nehän ovat silloin
jo supussa toosan yhdeksi puuksi tarttuneiden kytkentäkehien
välissä.
Paitsi jos kuskin käden ja jalan koordinaatio ei oikein ole kohdallaan, niin
sitten tietysti synkrot parkuvat ja rattaat ryskäävät kytkintä nostaessa...
:)

-Sami-
Kare Pietilä
2009-06-22 18:04:44 UTC
Permalink
Post by Sami Setälä
Itse olen ainakin luistatellut kytkintä nimenomaan moottorijarrutuksen
alussa niin kauan kuin muistan, jotta moottorin tuenta ei suotta joutuisi
terävien repäisyjen kohteeksi, eikä kytkimien tai vaihteistojen kestossa ole
koskaan ollut valittamista.
Italiaisilla on fiksu tapa kiinnittää moottori myös koneen
yläpäästä koriin... Lancia Betassa oli jopa pienet iskarit
vaimentamassa koneen ryskyntää apurungon varassa - siis
völissä, jonka ei pitäisi periaatteessa elää oikeastaan
yhtään.
Post by Sami Setälä
Paitsi jos kuskin käden ja jalan koordinaatio ei oikein ole kohdallaan, niin
sitten tietysti synkrot parkuvat ja rattaat ryskäävät kytkintä nostaessa...
:)
Joo, tulleehan tuolta aina joskus "rosvo" kun vähän huoli-
mattomasti huitoo menemään, mutta ei se niin haittaa kun
käyttiksenä on vanha sakemanni :o)
--
Byrgcn hgryvnf.
Jukka Töyrylä
2009-06-22 20:38:48 UTC
Permalink
Post by Sami Setälä
Itse olen ainakin luistatellut kytkintä nimenomaan moottorijarrutuksen
alussa niin kauan kuin muistan, jotta moottorin tuenta ei suotta joutuisi
terävien repäisyjen kohteeksi, eikä kytkimien tai vaihteistojen kestossa
ole koskaan ollut valittamista. Toki olen myös sitä mieltä, että kuski on
tehnyt vaihtovirheen, mikäli moottorijarrutuksessa kierrokset nousevat
oleellisesti yli 2500:n. Varmasti kytkintä saa syötyä aika tavalla, jos
moottorijarrutukseen tarjoaa luistatellen vaihdetta, jolla kierrokset
nousevat esimerkiksi viiden tonnin korville.
Mikä se sellainen moottorijarrutus on, missä kierrokset jää noin alas?
Mielellään ei toki kovin paljoa ylikierroksille, mutta ainakin sinne
vetoalueelle ts. maksimiväännön ja -tehon kierroslukujen välille pitää IMO
moottorijarrutuksessa kierrokset saada. Ja kytkimen luistatuksen suhteen,
mitä vähemmän, sen parempi, ei toki sentään mitään "käännetään jalka pois
kytkinpolkimen päältä"-tyyliä, mutta sillätavalla määrätietoisen jouhevasti.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Mikko Saukkoriipi
2009-06-23 06:09:12 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Mikä se sellainen moottorijarrutus on, missä kierrokset jää noin alas?
Mielellään ei toki kovin paljoa ylikierroksille, mutta ainakin sinne
vetoalueelle ts. maksimiväännön ja -tehon kierroslukujen välille pitää
IMO moottorijarrutuksessa kierrokset saada. Ja kytkimen luistatuksen
suhteen, mitä vähemmän, sen parempi, ei toki sentään mitään "käännetään
jalka pois kytkinpolkimen päältä"-tyyliä, mutta sillätavalla
määrätietoisen jouhevasti.
Kai tuo riippuu siitä haluaako mahdollisimman voimakkaan vai heikon
moottorijarrutuksen. Hesarin Tallirenki taisi jokin aika sitten neuvoa
tekemään moottorijarrutuksen vitosvaihteella jarruilla avustaen kunnes
kierrokset tippuvat tyhjäkäynnin paikkeille.
Jukka Töyrylä
2009-06-23 06:29:20 UTC
Permalink
Post by Mikko Saukkoriipi
Post by Jukka Töyrylä
Mikä se sellainen moottorijarrutus on, missä kierrokset jää noin alas?
Mielellään ei toki kovin paljoa ylikierroksille, mutta ainakin sinne
vetoalueelle ts. maksimiväännön ja -tehon kierroslukujen välille pitää
IMO moottorijarrutuksessa kierrokset saada. Ja kytkimen luistatuksen
suhteen, mitä vähemmän, sen parempi, ei toki sentään mitään "käännetään
jalka pois kytkinpolkimen päältä"-tyyliä, mutta sillätavalla
määrätietoisen jouhevasti.
Kai tuo riippuu siitä haluaako mahdollisimman voimakkaan vai heikon
moottorijarrutuksen. Hesarin Tallirenki taisi jokin aika sitten neuvoa
tekemään moottorijarrutuksen vitosvaihteella jarruilla avustaen kunnes
kierrokset tippuvat tyhjäkäynnin paikkeille.
Mitä kukakin moottorijarrutukseksi nimittää. Tuollainen kuuluu mielestäni
kategoriaan "hämärää puuhailua kvasisäästöjen aikaansaamiseksi".

Mikäli moottorijarrutuksen syy ei vaadi pysähtymistä ja lähtönopeus sen
sallii, suoritan yleensä moottorijarrutuksen sillä vaihteella, millä voin
jatkaa ajoa tavoitenopeuden saavutettuani.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Sami Setälä
2009-06-23 15:21:16 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Post by Sami Setälä
ole koskaan ollut valittamista. Toki olen myös sitä mieltä, että kuski on
tehnyt vaihtovirheen, mikäli moottorijarrutuksessa kierrokset nousevat
oleellisesti yli 2500:n.
Mikä se sellainen moottorijarrutus on, missä kierrokset jää noin alas?
Mielellään ei toki kovin paljoa ylikierroksille, mutta ainakin sinne
vetoalueelle ts. maksimiväännön ja -tehon kierroslukujen välille pitää IMO
moottorijarrutuksessa kierrokset saada.
Joo, toki jäi määrittelemättä moottorijarrutuksen käyttötarve/tarkoitus,
sekä moottorityyppi, kun käytettävissä kierroslukualueissa on eroja. Itselle
se on keino minimoida polttoaineenkulutus, ja itse vauhdin pudotus tehdään
sitten jarruilla tarvittaessa. Mainitsemani kierroslukualue soveltuu ihan
kohtuullisesti normaalin perheauton tapaukseen, olipa se bensa tai diesel.
Oikein käytettynä moottorijarrutuksen vaikutus kulutukseen on useita
desilitroja sadalle kilometrille. Käytännössä ainakin minun tulee tuolla
nykydieselillä laskettua risteykseen tullessa vitosella tai kutosella aina
sinne 1100 kierrokseen saakka, ja sitten tarpeen mukaan kakkosta tai
kolmosta sisään lyhyen jarruilla tehdyn jarrutuksen jälkeen. Mitään "vauhti
tippuu lirutellen 200m matkalla ennen risteystä" -metodia en kenellekään
suosittele. Siinä kerjää sekä itselleen jarruremonttia paikkojen
jumittaessa, että saa kanssa-autoilijoiden otsasuonet pullistumaan.
Post by Jukka Töyrylä
Ja kytkimen luistatuksen suhteen, mitä vähemmän, sen parempi, ei toki
sentään mitään "käännetään jalka pois kytkinpolkimen päältä"-tyyliä, mutta
sillätavalla määrätietoisen jouhevasti.
Nimenomaan se jouhevuus on se taikasana, eli ei nitkautella matkustajan
niskoja... :) Ja asiaa voi tosiaan auttaa sovittamalla kierroksia
vaihtohetkellä kaasulla, vaikka ei mitään perinteistä välikaasua vaihtoon
käyttäisikään.

-Sami-
Jukka Töyrylä
2009-06-24 05:48:52 UTC
Permalink
Post by Sami Setälä
Post by Jukka Töyrylä
Post by Sami Setälä
ole koskaan ollut valittamista. Toki olen myös sitä mieltä, että kuski
on tehnyt vaihtovirheen, mikäli moottorijarrutuksessa kierrokset
nousevat oleellisesti yli 2500:n.
Mikä se sellainen moottorijarrutus on, missä kierrokset jää noin alas?
Mielellään ei toki kovin paljoa ylikierroksille, mutta ainakin sinne
vetoalueelle ts. maksimiväännön ja -tehon kierroslukujen välille pitää
IMO moottorijarrutuksessa kierrokset saada.
Joo, toki jäi määrittelemättä moottorijarrutuksen käyttötarve/tarkoitus,
sekä moottorityyppi, kun käytettävissä kierroslukualueissa on eroja.
Itselle se on keino minimoida polttoaineenkulutus, ja itse vauhdin pudotus
tehdään sitten jarruilla tarvittaessa. Mainitsemani kierroslukualue
soveltuu ihan kohtuullisesti normaalin perheauton tapaukseen, olipa se
bensa tai diesel. Oikein käytettynä moottorijarrutuksen vaikutus
kulutukseen on useita desilitroja sadalle kilometrille. Käytännössä
ainakin minun tulee tuolla nykydieselillä laskettua risteykseen tullessa
vitosella tai kutosella aina sinne 1100 kierrokseen saakka, ja sitten
tarpeen mukaan kakkosta tai kolmosta sisään lyhyen jarruilla tehdyn
jarrutuksen jälkeen. Mitään "vauhti tippuu lirutellen 200m matkalla ennen
risteystä" -metodia en kenellekään suosittele. Siinä kerjää sekä itselleen
jarruremonttia paikkojen jumittaessa, että saa kanssa-autoilijoiden
otsasuonet pullistumaan.
Nykyautolla saa tosiaan säästettyä jotain tuolla menetelmälläkin, minä
tosiaan tarkoitin moottorijarrutuksella toimintaa, missä tavoitteena on
nopeuden vähentäminen eikä polttoaineen säästö. Johtunee siitä, että kun
pääasiassa ajelee kaasutinmoottorisella autolla, missä ei polttoaineen
syöttö katkea moottorijarrutuksessa, eli energian säästö tehdään rullaamalla
vapaalla, eikä vaihde päällä.

Tilanteen mukaan tuota vähittäistä vauhdin pudottamista voi kyllä suositella
ja harrastan sitä itsekin, mutta liikenteessä, siis kun ympärillä,
nimenomaan takana, on muitakin autoilijoita, sitä ei välttämättä kannata
kovin yleisesti käyttää, kun jo hyvää vauhtia etenevässä jonossa sen
suositelltun mittaisen turvavälin pitäminen provosoi kaistapujotteluun ja
lirupäisiin ohituksiin.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
taivaan.rannan@maalari
2009-06-24 14:37:09 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Nykyautolla saa tosiaan säästettyä jotain tuolla menetelmälläkin, minä
tosiaan tarkoitin moottorijarrutuksella toimintaa, missä tavoitteena on
nopeuden vähentäminen eikä polttoaineen säästö. Johtunee siitä, että kun
pääasiassa ajelee kaasutinmoottorisella autolla, missä ei polttoaineen
syöttö katkea moottorijarrutuksessa, eli energian säästö tehdään
rullaamalla vapaalla, eikä vaihde päällä.
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Mitenkähän se on dieselautoilla polttoaineen katkeaminen
moottorijarrutuksessa? Itse olen ajellut Subaru Forester vastaiskudieselillä
reilut poli vuotta, ja siinä polttoaineen kulutusmittauksen lukema perustuu
ajettuihin kilometreihin, ei reaaliaikaiseen kulutukseen. Parhaat säästöt
olen saanut kun heitän vapaalle ja annan auton rullata alamäessä vapaalla.
Diesel ei nyt niin kovin tehokkaasti jarruta
moottorilla.Moottorijarrutuksessa vaan ei näytä polttoainetta säästyvän.

Iluas
Sami Setälä
2009-06-24 17:28:22 UTC
Permalink
Post by ***@maalari
Mitenkähän se on dieselautoilla polttoaineen katkeaminen
moottorijarrutuksessa? Itse olen ajellut Subaru Forester
vastaiskudieselillä reilut poli vuotta, ja siinä polttoaineen
kulutusmittauksen lukema perustuu ajettuihin kilometreihin, ei
reaaliaikaiseen kulutukseen. Parhaat säästöt olen saanut kun heitän
vapaalle ja annan auton rullata alamäessä vapaalla. Diesel ei nyt niin
kovin tehokkaasti jarruta moottorilla.Moottorijarrutuksessa vaan ei näytä
polttoainetta säästyvän.
Kyllä näissä tuoreehkoissa sähköisesti ohjatuissa dieseleissä
moottorijarrutuksessa ainakin pääsääntöisesti syöttö katkeaa siinä kuin
bensaruiskuissakin. Tuossa vw-konsernin pumppusuutinkoneessa sen kyllä
kuulee ihan korvallakin, kun kalina lakkaa, mutta saman todentaa myös
ajotietokoneen hetkellisen kulutuksen näyttö.

Tuosta Subarun dieselistä en osaa sanoa mitään, mutta eikös se ole aika uusi
keksintö kuitenkin? Hieman kummastelisin, että miksi siinä ei syöttöä
katkaistaisi, tai että miksi rullaamalla saisi parempia keskikulutuksia.

-Sami-
M.E.
2009-06-25 06:59:53 UTC
Permalink
Parhaat säästöt olen saanut kun heitän vapaalle ja annan auton rullata alamäessä vapaalla.
Luonnollisesti. Moottorijarrutushan on, niin kuin termi sanoo,
*jarrutus*. Jos et normaalistikaan alamäissä jarruta, niin miksi sitten
moottorijarrutuksella? Aina kun hidastetaan "tarpeettomasti" niin
polttoainetta palaa turhaan.

Itse käytän noissa bensavehkeissä moottorijarrutusta "sillä hetkellä"
päällä olevalla vaihteella kun pitää alkaa hidastamaan tai pysähtymään.
Tosin automaatti-Volvo ei katko syöttöä ellei itse heitä lukitusta
pienemmälle (pienin on ajotietokoneen mukaan n. 0.3L kulutus).
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan) & Kartanotraktori 2.5TA*
PenttiL
2009-06-25 09:09:12 UTC
Permalink
***@maalari wrote:


...snip


Diesel ei nyt
niin kovin tehokkaasti jarruta moottorilla.
snip...


Riippuu dieselistä ja laatikon välitysstuhteista. Ainakin mun vanha 2.45
dieselillä varustettu Hiace jo isommallakin vaihteella ja nopeudella
alkaa pudottaa jopa alamäessä nopeuttaan kun jalan ottaa pois
kaasupolkimelta - huomattavasti tehokkaammin kuin jos painakisi kytkimen
pohjaan ja rullaisi. Kesällä jos isommasta vauhdista heittäisi pikku
vaihteen sisään ja nostaisi nopeasti kytkimen, aivan varmasti tulisi
mustaa viivaa. Kokeiltu on tämä, tosin vahingossa, en suosittele, paikat
saattaa hajota... Talvilelillä ei kovin liukkaalla parane edes nostaa
äkkiä jalkaa kaasulta, vaikutus saattaisi olla tällöin samannäköinen
kuin heittäisi lekan pyörimään jääkiekkokaukaloon. Tämä on tosin
takavetoinen, etumoottorinen auto jolla on helppo ajaa talvikeleillä
"näyttävästi" vaikka ei haluaisikaan...;-)


-P
Pauli Perälä
2009-06-25 12:21:28 UTC
Permalink
Post by ***@maalari
Itse olen ajellut Subaru Forester vastaiskudieselillä
reilut poli vuotta, ja siinä polttoaineen kulutusmittauksen lukema perustuu
ajettuihin kilometreihin, ei reaaliaikaiseen kulutukseen. Parhaat säästöt
olen saanut kun heitän vapaalle ja annan auton rullata alamäessä vapaalla.
Ei se kulutus mene nollaan Subarun bensakoneessakaan, ainakaan automaattisen
vaihteiston yhteydessä. Hetkellinen kulutus on pienimmilläänkin yli 1L/100km
ja tuolloin vauhtia saa olla jo aika reippaasti ja suurin pykälä. Vapaalla
rullaten hetkellinen kulutus pienenee selvästi, ei ihan puoleen mutta melkein.

Mitä tulee moottorijarrutuksen kovuuteen niin mahtaisiko se liittyä siihen,
miten herkästi kone ottaa kierroksia? Edellisessä autossani oli melko raju
moottorijarrutus ja sen (bensa)kone oli pitkäiskuinen ja otti laiskasti
kierroksia. Bokserikoneet on taasen lyhytiskuisia ja kiertävät mielestäni
iloisemmin.

- Pauli
Eino Tuominen
2009-06-25 13:56:10 UTC
Permalink
Post by Pauli Perälä
Ei se kulutus mene nollaan Subarun bensakoneessakaan, ainakaan automaattisen
vaihteiston yhteydessä. Hetkellinen kulutus on pienimmilläänkin yli 1L/100km
e39 BMW automaagilla pudottaa kulutuksen nollaan vain
jos vaihteisto on sportilla tai lukitulla vaihteella.
En sitten tiedä miksi noin on tehty, mutta lienee aika
yleistä ainakin automaattivehkeissä. Ja anopin Vectra
nosti myös kaasun pois melko hitaasti toivomuspolkimen
nostamisen jälkeen. Onkohan vaan nykimätön ajo tehty
helpommaksi?
--
Eino Tuominen
P.V.
2009-06-25 17:27:41 UTC
Permalink
Post by Eino Tuominen
Post by Pauli Perälä
Ei se kulutus mene nollaan Subarun bensakoneessakaan, ainakaan automaattisen
vaihteiston yhteydessä. Hetkellinen kulutus on pienimmilläänkin yli 1L/100km
e39 BMW automaagilla pudottaa kulutuksen nollaan vain
jos vaihteisto on sportilla tai lukitulla vaihteella.
En sitten tiedä miksi noin on tehty, mutta lienee aika
yleistä ainakin automaattivehkeissä. Ja anopin Vectra
nosti myös kaasun pois melko hitaasti toivomuspolkimen
nostamisen jälkeen. Onkohan vaan nykimätön ajo tehty
helpommaksi?
Pitäisin tärkeänä, että liukkaan telvikelin varalta ajon on oltava
nykimätöntä, etenkin moottorijarrutuksessa. Kun poro tai muu elukka loikkaa
eteen, ei ole aikaa alkaa varovaisen pehmeästi kevennellä kaasua, vaan kaasu
nousee kerralla ylös, kun pitää päästä painamaan jarrua. Jos
moottorijarrutus tällöin nykäisisi tai olisi ylipäänsä liian voimakas, ABS:n
tekemä jarrutuksen kevennys ei välttämättä riittäisi pitämään pyöriä
oikeassa nopeudessa.


P.V.
Petri Kekkonen
2009-07-10 10:05:12 UTC
Permalink
Post by Eino Tuominen
e39 BMW automaagilla pudottaa kulutuksen nollaan vain
jos vaihteisto on sportilla tai lukitulla vaihteella.
Vastaava manuaali taas pudottaa aina kulutuksen nollaan
moottorijarrutuksessa jos vain on kierroksia yli sen jonkun rajan, oisko
1000-1200 rpm.

Käytännön ajossa kuitenkin mielestäni ajan taloudellisemmin suosimalla
enemmän vapaalla rullailua ja vähemmän, vaikka tietysti aina tarvittaessa,
moottorijarrutusta.


- Petri

taivaan.rannan@maalari
2009-06-25 13:10:24 UTC
Permalink
"***@maalari" <maalari@ ranta.fi> kirjoitti
viestissä:PPq0m.16636$***@uutiset.elisa.fi...

Niin kyllä sitä moottorijarrutusta voi suorittaa vaikka 6- vaihteella
Tapauksessani ei voi puhua tietenkään uudesta autosta, onhan sillä jo puoli
vuotta ajeltu.
Ja viikon loppuna ajelin Valmet 502 myös 6-vaihteella alamäkeen ja vaikka
jalka oli kaasulta ja kytkimeltä kokonaan pois, vauhti kiihtyi vaan. Että
sellainen moottorijarrutus se DIESELILLÄ on.
Iluas
PenttiL
2009-06-22 18:44:57 UTC
Permalink
Post by Kare Pietilä
Nyt kyllä menee jossakin metsään. En ole ikinä ajanut autoa,
jonka kytkin ei jaksaisi ottaa moottorin pyöriviä massoja
vastaan. Yleensä se on mitoitettu vikisemättä kantamaan ker-
taluokkia suurempaa moottorin maksimivääntöä.
Aikani mietittyäni kehtaan kysyä vielä seuraavaa tästä:

Eikös tuo kytkimellä jarruttaminen vastaa suunnilleen samaa kuin se paha
tapa, ns. kytkimellä "liiruuttaminen" jolla vanhat äijät polttavat
kytkimiään, mutta vain toisin päin. Eli se tapa, jolla auto lähtee
pehmeästi liikkeelle, kun kaasua pidetään suht reippaasti sisällä ja
kytkintä nostetaan pikku hiljaa ja varovasti ylös, vähän sama kuin on
pakko lähteä liian pienellä koneella tai mopolla ylämäkeen. Hirveästi
kaasua ettei tupsahda sammuksiin. Sininen, kitkerä haiku karkaa tässä
paitsi pakoputkesta, ennen kaikkea kytkinkopan sisältä.
Eli, kyllähän ne vehkeet käyttöä varten on tehty, mutta kyllä tässä
käsittääkseni kytkimen kitkapinnat ehtii lämmetä aika tavalla juuri
ennen kuin kone pyörii ja jarruttaa menoa kiinteästi perässä...?
Jotenkin aina tykännyt, että siitä kytkimen puoliväliasennosta jossa
kytkin luistaen välittää liikettä jompaan kumpaan suuntaan, pitäisi
päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Eikä mulla kytkimiä ole useinkaan mennyt, Hiacessakin kesti toistasataa
tuhatta vaikka kiskoin asuntovaunua ympäri Suomea monta kesää muitten
perävaunujen lisäksi.

-P
Olli Lammi
2009-06-23 09:51:59 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Eikös tuo kytkimellä jarruttaminen vastaa suunnilleen samaa kuin se paha
tapa, ns. kytkimellä "liiruuttaminen" jolla vanhat äijät polttavat
kytkimiään, mutta vain toisin päin. Eli se tapa, jolla auto lähtee
pehmeästi liikkeelle, kun kaasua pidetään suht reippaasti sisällä ja
kytkintä nostetaan pikku hiljaa ja varovasti ylös, vähän sama kuin on
pakko lähteä liian pienellä koneella tai mopolla ylämäkeen. Hirveästi
kaasua ettei tupsahda sammuksiin. Sininen, kitkerä haiku karkaa tässä
paitsi pakoputkesta, ennen kaikkea kytkinkopan sisältä.
Eli, kyllähän ne vehkeet käyttöä varten on tehty, mutta kyllä tässä
käsittääkseni kytkimen kitkapinnat ehtii lämmetä aika tavalla juuri
ennen kuin kone pyörii ja jarruttaa menoa kiinteästi perässä...?
Ei se taida olla kuitenkaan sama asia. Moottorijarrutuksen alkaessa
luistaa kytkin sellaisella paineella, että sillä saadaan jo muutenkin
pyörivä moottori pyörimään vähän nopeammin. Ne pyörivät osat ovat
kuitenkin suhteellisen kevyitä ja siihen ei kauheasti energiaa mene.

Liikkeellelähdettäessä taas moottori antaa tehoa ja tarkoitus on saada
se 1,5 tonnin massa liikkumaan ja sille liike-energiaa. Paljon isompi
energiamäärä kyseessä. Kytkinpaine taas on silloin paljon isompi =>
isompi kitka => enemmän lämpöä ja rasitusta.

Veikkaisin myös, että jos sillä samalla paineella kytkinlevyyn, kuin
mitä liikkeellelähdettäessä tarvitaan, aloittaisi moottorijarrutusta,
niin kytkin aika pitkälti vetäisi heti kiinni ja mitään luistoa ei
tapahdu. Toisaalta sillä samalla kytkinpaineella, jolla luistatetaan
moottorijarrutusta aloittaessa, niin auto ei hievahdakaan, vaikka kuinka
kaasuttaisi.
Post by PenttiL
Jotenkin aina tykännyt, että siitä kytkimen puoliväliasennosta jossa
kytkin luistaen välittää liikettä jompaan kumpaan suuntaan, pitäisi
päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Eikä mulla kytkimiä ole useinkaan mennyt, Hiacessakin kesti toistasataa
tuhatta vaikka kiskoin asuntovaunua ympäri Suomea monta kesää muitten
perävaunujen lisäksi.
Mielestäni siis se kytkimen tuntuma-asento ei ole yksikäsitteinen vaan
riippuu siitä kytkinpolkimen asennosta. Toisaalta se ei ole myöskään
kielletty tai paha asia. Se on paha vasta, jos sitä käyttää väärin.
Esim. auton pitäminen hetkellisesti paikallaan loivassa ylämäessä
kytkimellä (rajallinen aika toki) vaatii niin pienen paineen kytkimeltä,
että isommin siinä ei lämpöä synny. Tai normaali liikkeellelähtö, jossa
juoheasti lähdetään nykäyksittä.

Oma ajotyyli on mahdollisimman "pehmeä" noissa tilanteissa. Eli pyrin
välikaasulla ja kytkimen käytöllä (jossa kytkintä myös joissain
tilanteissa luistatetaan) siihen, että auto ei nykisi suuntaan tai
toiseen. Tyylillä on päästy 320 tuhatta samalla kytkimellä ilman mitään
ongelmia. Jotenkin uskoisin, että myöskään se liian kulmikas kytkimen
käyttö ei ole hyväksi kytkimelle. Täytyyhän sen nimittäin rasittaa
kytkimen kitkapintaa epätasaisesti, jos sen pamauttaa ylös ja
"kytkeminen" tapahtuu yhtäkkisesti pienellä matkalla kytkinlevyä.
Luulisi, että sellaisestakin voisi aiheutua epätasaisuutta tai levyn
kieroutumista ja näinollen nypytystä kytkimeen.

Eli olisiko kultainen keskitie parempi? Ei liikaa luistatusta, mutta ei
myöskään liiallista luiston välttämistä vaan jouheaa ja pehmeää ajoa.

---
Olli
Akseli Mäki
2009-06-25 16:02:05 UTC
Permalink
Post by PenttiL
No eipä varmaan jos näin tekee kuten tulisi tehdä, mutta jos ilman
välikaasua, kytkin pohjassa tunkee surutta pientä sisään, tyhjäkäynnillä
oleva kone alkaa
jarruttaa siinä vaiheessa kun kytkintä nostetaan ylös. Siinä vingahtaa
kytkin ja kone "mukavasti" kun kone ottaa varvia. Laatikon synkronointi
ja kytkin kovilla. Aikansa kestävät...
Kaupunkiajossa niin ei minusta silloin yleensä ehdi vaihtamaan pienemmälle
niin hitaasti että koneen kierrokset tippuvat tyhjäkäynnille, jarruttaessa
kun on yleensä jokin 'aikaraja'. Jos ei osaa vaihtaa nopeasti niin tuskinpa
edes yrittää enemmin moottorijarrutusta käyttää.

Itse käytän joskus välikaasua pari pykälää pienemmälle vaihtaessa mutta
sekin on toisinaan vähän hankalaa koska siinä kuluu enemmän aikaa kuin
tavalliseen jarrutukseen, siis vaikka tilanteessa jossa hidastaa
risteyksessä kääntyessä tai valoihin. Usein helpompaa on vaihtaa
pienemmälle ja jarruttaa kytkin pohjassa, ja sitten veto päällä lähteä taas
kiihdyttämään.

Maantieajossa kyse on yleensä vähäisemmästä hidastamisesta ja siihen
silloinen (yleensä suurin) vaihde soveltuu mielestäni hyvin. Aika harvoissa
paikoissa on niin jyrkkää mutkaa että mutkan jälkeiseen kiihdytykseen
tarvitsee pienempää vaihdetta.
Loading...